Saimaannorpan pesintä vaarassa leudon talven takia

Lumi ja jää ovat elintärkeitä saimaannorpan poikasten eli kuuttien selviytymiselle, sillä naaras synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa luolamaiseen pesään. Jos lunta ei riitä pesätarpeiksi, poikasilla ei ole suojaa tuulta, kylmyyttä, petoja ja häirintää vastaan. Tällaisina talvina jopa puolet kuuteista voi kuolla.

Viime vuosina olemme kolanneet niin sanottuja apukinoksia saimaannorppien suojelemiseksi yhdessä Metsähallituksen ja paikallisten vapaaehtoisten kanssa. Vuodesta 2014 lähtien Metsähallituksen johdolla on tehty yhteensä yli 1 000 apukinosta, joihin on syntynyt 264 kuuttia.

Ongelma apukinoksissa on kuitenkin se, ettei niitä voi tehdä, jos jää ei kanna tai lunta ei ole kolattavaksi. Tällä hetkellä Saimaan lumi- ja jäätilanne on erittäin huono. Esimerkiksi eteläisellä Saimaalla jäätä ei ole käytännössä lainkaan.

Metsähallitus tekee päätöksen apukinosten kolaamisesta 21. tammikuuta. Norppa synnyttää poikasen helmikuun loppupuolella ja liikkumista mahdollisten pesäpaikkojen lähettyvillä on syytä välttää jo ennen sitä. Niinpä kolaamisella tulee joka tapauksessa kiire.

”Ainoa toivo on, että pakkaset kiristyvät pian ja lunta tuiskuttaa taivaan täydeltä. Jos ei, menetämme mitä suurimmalla todennäköisyydellä ison osan poikasista”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

Apua keinopesistä?

Ilmastonmuutos on saimaannorpan suurimpia uhkia. Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat, joita myös WWF tukee, ovat selvittäneet jo useiden vuosien ajan, hyväksyvätkö saimaannorpat ihmisten tekemiä rakennelmia synnytyspesikseen. Vuonna 2018 tutkimuksessa tehtiin läpimurto, kun norppanaaras synnytti terveen kuutin ponttoneiden varassa kelluvaan ja pohjaan ankkuroituun keinopesään. Saimaannorpan keinopesät ovat prototyyppejä, joita kehitetään ja testataan.

”Tänä talvena Saimaalle testiin tulee vajaat kymmenkunta keinopesää eri materiaaleista. Kehitystyötä tehdään tulevaisuuden lumettomia ja jäättömiä talvia varten, jos lunta ei ole enää kolattavaksikaan. Toiveemme olisi, että keinopesiä ei koskaan oikeasti tarvittaisi ja norpalla olisi lunta ja jäätä pesätarpeiksi. Ilmastoennusteet näyttävät kuitenkin melko huonoilta, joten on valmistauduttava näinkin haastaviin suojelutoimenpiteisiin”, tutkimusryhmää johtava dosentti Mervi Kunnasranta sanoo.