Naali joutuu väistämään etelän serkkua, särki ei lämmöstä kärsi – Katso esimerkkejä ilmastonmuutoksen hyötyjistä ja häviäjistä Suomessa
Moni pohjoisiin oloihin sopeutunut eläin-, lintu- ja kasvilajimme kärsii nousevista lämpötiloista ja lumen ja jään vähenemisestä. On kuitenkin myös niitä, joille ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tervetulleita. Kokosimme esimerkkejä lajeista, jotka kärsivät tai vastaavasti hyötyvät ilmastonmuutoksesta Suomessa.
Kaikkein ahtaimmalla ilmastonmuutoksen edetessä ovat Tunturi-Lapin kasvit ja eläimet, sillä ne eivät voi siirtyä tunturien huippuja korkeammalle eivätkä loputtomasti pohjoisemmas sopivien olojen perässä. Monelle etelän lajille Lapin lämpeneminen sen sijaan tarjoaa tilaisuuden levittäytyä laajemmalle.
Myös Itämeri on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja useat lajit niin vedenpinnan alla kuin rannikolla kärsivät muutoksista. Itämeren suurin uhka on rehevöityminen, jota ilmastonmuutos pahentaa entisestään. Osaa Itämeren lajeista rehevöityminen ei kuitenkaan haittaa – päinvastoin.
Muun muassa nämä viisi lajiamme hyötyvät ja nämä viisi kärsivät ilmastonmuutoksesta.
Paljaassa metsässä jänis paljastuu, kauris kulkee kevyemmin
Metsäjänis vaihtaa ruskean karvansa talvella valkoiseen sulautuakseen hankeen ja suojautuakseen saalistajilta. Karva vaihtuu, vaikka maa olisi musta, sillä muutosta säätelee päivän pituus, johon ilmaston lämpeneminen ei vaikuta. Vähälumisina talvina suojapuvusta tuleekin huomioliivi ja jäniksestä helppoa riistaa pedoille.
Metsäkauriille ja muille metsän suurille kasvinsyöjille lumen väheneminen ja lumisen ajan lyheneminen tuovat sen sijaan helpotuksen. Pitkäkinttuisten on helpompi kulkea ohuemmassa hangessa, ja ravintoakin on vähälumisessa metsässä helpommin tarjolla.
Napakettu joutuu väistämään etelän serkkua
Naalille ilmastonmuutos on tuonut kilpailijan etelästä. Kettu on viime vuosikymmeninä pystynyt levittäytymään yhä ylemmäs tuntureille eikä pienikokoisempi napakettu pärjää serkkuaan vastaan kilpailussa tilasta ja ravinnosta. Ilmastonmuutoksen edetessä kettu pystyy todennäköisesti laajentamaan elinaluettaan entisestään.
Lapin linnut ahtaalla, etelän visertäjille lisää lääniä
Lentokykyisten lintujen on muita eläimiä helpompi nostaa kytkintä, jos niiden ympäristössä tapahtuu muutoksia huonompaan.
Lapin tuntureilta ei kuitenkaan noin vain muuteta pohjoisemmas, ja avotuntureillamme onkin jo nyt suhteessa enemmän uhanalaisia lintulajeja kuin muualla maassa. Vaarassa on esimerkiksi tunturipaljakalla viihtyvä kiiruna, joka on Ruotsissa ja Norjassa jo taantunut huomattavasti. Kiirunaa ja sen lähisukulaista riekkoa uhkaa elintilan kutistumisen lisäksi hankien hupeneminen, sillä metsäjäniksen tavoin ne suojautuvat saalistajiltaan vaihtamalla lumivalkoiseen talvipukuun.
Monet eteläiset lintulajit sen sijaan saavat ilmaston lämmetessä lisää lääniä, kun ne voivat laajentaa elinpiiriään pohjoiseen. Yli sadan Suomessa esiintyvän lintulajin esiintymisalue on siirtynyt 35 kilometriä pohjoiseen vuosien 1970 ja 2002 välillä. Suomeen saapuu myös uusia lintulajeja naapurimaista. Esimerkiksi meillä nyt vähälukuisena pesivä pähkinänakkeli todennäköisesti runsastuu tulevaisuudessa huomattavasti ja laajentaa levinneisyysaluettaan.
Siika pakenee pohjoiseen, särki ei ilmastonmuutoksesta kärsi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat myös Itämeren pinnan alle. Kylmiin tai viileisiin vesiin sopeutuneita kaloja meriveden lämpeneminen ei tietenkään miellytä. Esimerkiksi siika on jo selvästi vähentynyt koko Itämeren alueella.
Karikoilla kuteva siika kärsii myös Itämeren rehevöitymisestä, joka vaikeuttaa sen mätimunien kehittymistä. Ilmastonmuutos pahentaa rehevöitymisongelmaa, kun lisääntyvät sateet huuhtovat paljaalta maalta mereen yhä enemmän ravinteita. Siika onkin siirtymässä yhä pohjoisemmas ilmastonmuutoksen edetessä.
Särkikalojen määrä sen sijaan lisääntyy tulevaisuudessa. Esimerkiksi särki hyötyy niin Itämeren rehevöitymisestä kuin lämpenemisestä. Myös niin ikään ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuuluva meriveden suolapitoisuuden väheneminen on sen mieleen.
Sinileväpuuro sakenee, rakkolevä ei kestä lämpöä
Myös merenalainen maisema muuttuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Meriveden lämpeneminen ja suolapitoisuuden lasku voivat koitua muun muassa rakkolevän kohtaloksi. Kun samaan aikaan muutoksista hyötyvä rihmalevä leviää nopeasti, rakkolevältä uhkaa loppua tila. Pahimman ennusteen mukaan Itämerellä olisi rakkolevää tulevaisuudessa enää aivan Saaristomeren etelälaidalla. Rakkolevän katoaminen olisi tuhoisaa, sillä moni muu laji tarvitsee sitä ravinnoksi ja suojapaikaksi.
Sinilevä sen sijaan kukkii ilmastonmuutoksen seurauksena yhä runsaampana ja pidempään. Vuosisadan loppuun mennessä sinileväpäivien määrä voi jopa kaksinkertaistua. Sinilevä tarvitsee kasvuunsa valoa ja lämpöä, joten yleistyvät helleaallot ja nopeammin lämpenevät vedet ovat sen mieleen. Lisääntyvät sateet myös huuhtovat paljaalta maalta mereen yhä enemmän ravinteita sinilevän käyttöön.
Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta
Itämeri on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen seurauksille, koska se on matala sisämeri. Sinilevän määrä lisääntyy ja eläin- ja kasvilajit kärsivät ilmaston lämmetessä.
Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta
Maapallon sydän lyö tyhjää, kun yksikin laji häviää
Ilmastonmuutos kuihduttaa elinympäristöjä ja kiihdyttää lajien sukupuuttoa. Nyt on kiire pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ole kanssamme ratkaisemassa maailman vakavinta ympäristökriisiä.