Viimeisin tutkimus tarjoaa uutta tietoa jääkarhujen määrän kehityksestä

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) jääkarhuihin erikoistunut ryhmä julkaisi lokakuussa 2019 tuoreen arvion jääkarhujen määrän kehittymisestä. Tutkijat jakavat maailman jääkarhukannan yhteensä 19 osapopulaatioon karhujen liikkumisen ja geneettisten ominaisuuksien perusteella.

Viimeisimpiin tutkimuksiin perustuvien arvioiden mukaan kahdessa osapopulaatiossa jääkarhujen määrän kehitys on kasvava, neljässä pienenevä ja viidessä pysynyt vakaana. Kahdeksan osapopulaation kohdalla tietoa ei ole tarjolla riittävästi kannan kehityksen arvioimiseen.

Osa jääkarhupopulaatioista pysynyt vakaina merijään hupenemisesta huolimatta

Alaskan ja Venäjän välisellä alueella sijaitsevalla Tšuktšimerellä elävän jääkarhupopulaation koon arvioitiin vuosina 2008-2016 tehdyssä kartoituksessa pysyneen vakaana. Myös Barentsinmeren alueella elävän jääkarhupopulaation koon havaittiin pysyneen vakaana vuosien 2004-2015 mittausten perusteella. Näillä kahdella alueella jääkarhujen määrän havaittiin pysyneen vakaana huolimatta merijään vähentymisestä.

Tutkijoiden mukaan Tšuktšimeren jääkarhukannan vakaus perustuu alueen meriekosysteemin erityiseen rikkauteen. Alueella on paljon jääkarhujen pääasiallista ravintoa, hylkeitä. Lisäksi karhut saavat usein syödäkseen rantaan huuhtoutuvia mursujen ja valaiden ruhoja.

Barentsinmerellä selitys havaittuun kannan vakauteen on toisenlainen. Alueen jääkarhuja metsästettiin intensiivisesti yli 100 vuoden ajan, kunnes niiden metsästämisestä tuli laitonta Norjassa ja Venäjällä. Osapopulaatio on siis todennäköisesti edelleen elpymisvaiheessa. Merijään hupenemisen jatkuessa Barentsinmeren jääkarhujen määrä kääntynee jossain vaiheessa laskuun.

Näiden osapopulaatioiden seuranta on tärkeää, jotta ymmärretään, miten jääkarhut pystyvät sopeutumaan elinympäristöjensä muuttumiseen. Esimerkiksi Tšuktšimerellä mitattiin lokakuussa 2019 ennätyksellisen vähän merijäätä.

Kanadassa jääkarhujen määrä pienenee

Jääkarhujen pienentyvien osapopulaatioiden määrä on viimeisten arvioiden mukaan neljä, kun edellisissä arvioissa pienentyviä osapopulaatioita oli vain yksi. Kanadassa jääkarhujen määrä on vähentynyt eteläisen Hudsoninlahden, läntisen Hudsoninlahden sekä eteläisen ja pohjoisen Beaufortinmeren osapopulaatioissa. Vuosina 2011-2016 jääkarhujen määrä väheni esimerkiksi eteläisellä Hudsoninlahdella 17 prosenttia ja läntisellä Hudsoninlahdella 18 prosenttia.

Kanadassa jääkarhujen on havaittu kärsivän muistakin ilmastonmuutoksen tuomista ongelmista. Merijään sulaessa aikaisemmin nuorten ja vanhojen jääkarhuyksilöiden eloonjäämisaste on pudonnut. Karhut ovat myös laihempia.

Jääkarhujen kanssa samoilla seuduilla elävät paikallisyhteisöt ovat tehneet kuitenkin tutkijoiden havainnoista poikkeavia havaintoja ja raportoineet karhujen määrän kasvaneen Hudsoninlahdella. Tarvitaankin lisää tarkkailua ja yhteistyötä, jotta alueen jääkarhujen tilanteesta saadaan mahdollisimman realistinen käsitys.

Jääkarhujen tulevaisuus vaakalaudalla

Arktinen alue on maantieteellisesti todella laaja, eivätkä ilmastonmuutoksen myötä tapahtuvat muutokset ole samanlaisia kaikkialla. Esimerkiksi niin sanotulla the Last Icea Area -alueella, jossa merijään ennustetaan säilyvän kesäisinkin kaikkein pisimpään, jääkarhuilla vaikuttaisi juuri tällä hetkellä menevän hyvin.

Monilla muilla seuduilla jääkarhujen tilanne on kuitenkin jo nyt huolestuttava ja lajin tulevaisuus on pitkällä tähtäimellä katsottuna vaakalaudalla. Ilmastonmuutos lämmittää arktista aluetta nopeammin kuin mitään muuta aluetta maapallolla ja suuriakin muutoksia voi tapahtua nopeasti. Pohjoinen merijää on vajaassa 40 vuodessa menettänyt noin puolet sekä pinta-alastaan että paksuudestaan. Jään sulaminen vaikeuttaa jääkarhun elämää erityisesti heikentämällä sen ravinnonsaantia.

Etenkin eteläisimmillä alueilla eläviä jääkarhupopulaatioita tulisi seurata tarkasti, jotta tiedetään, miten ilmastonmuutos vaikuttaa karhujen elintapoihin ja minkälaisissa oloissa ne tulevaisuudessa todennäköisesti elävät. Jääkarhujen auttamiseksi tärkeintä on hidastaa ilmastonmuutosta ja mahdollisuuksien mukaan pysäyttää se niin, ettei lumesta ja jäästä riippuvaisten eläinten valtakunta katoa kokonaan. WWF jatkaa pitkäjänteistä työtään jääkarhujen suojelemiseksi ja niiden elinympäristön turvaamiseksi.