Iso lihajalanjälki syö ympäristöä: näin lisäät kasviksia lautasellasi
Helpoin tapa pienentää ruuankulutuksen ympäristövaikutuksia on vähentää eläinperäisiä tuotteita, erityisesti lihaa ja juustoa, lautasella. Lihajalanjäljen pienentämisen voi aloittaa pienin askelin. Kun lisäät kasviperäisten tuotteiden ja vastuullisesti kalastetun tai kasvatetun kalan määrää, teet hyvää luonnolle ja itsellesi.
Hiili- ja vesijalanjäljistä on puhuttu jo pitkään. Ne kertovat, miten paljon tuotteen valmistus on aiheuttanut ilmastovaikutuksia tai kuluttanut vettä.
Eläinperäisillä tuotteilla, kuten lihalla ja juustolla, on suuri hiilijalanjälki eli niiden tuotannosta aiheutuu paljon ilmastoa rasittavia kasvihuonekaasuja verrattuna kasviperäisiin. Kaiken ruoantuotannon ilmastovaikutuksista valtaosa syntyy alkutuotannossa: rehun tuotannossa pelloilla ja eläinten kasvatuksessa. Ruuan osuus kulutuksemme ilmastovaikutuksista on noin 20 prosenttia. Lisäksi kestämätön ruuantuotanto on suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen.
Lihajalanjälki on WWF:n kampanjan käsite eikä siis samanlainen laskennallinen jalanjälki kuin esimerkiksi hiilijalanjälki. Lihanjalanjälki kuitenkin tallaa ison aukon sekä ilmastoon että villiin luontoon. Kun pienennät ihanjalanjälkeä, pienennät myös kulutuksesi ilmastovaikutuksia ja jätät enemmän tilaa luonnon monimuotoisuudelle.
Lihajalanjäljen riisuminen onnistuu helposti. Tässä vinkkejä, joista voit valita itsellesi sopivia.
Kaupassa
-
Lisää kasvisten, täysjyväviljatuotteiden, marjojen ja hedelmien määrää. Kun näiden osuus lisääntyy lautasella, lihaa tarvitaan vähemmän ja ruokavalio muuttuu samalla terveellisemmäksi.
-
Tutki kaupan tuotevalikoimaa uusin silmin. Onko valikoimiin ilmestynyt uusia kasvis- tai kalatuotteita, jotka maistuisivat lautasellasi? Entäpä löytyykö hedelmä- ja vihannesosastolla esimerkiksi juureksia tai kausituotteita, joita voisit hyödyntää enemmän?
-
Myös juustolla on iso ilmastovaikutus. Muista siis kiinnittää huomioita siihen, että korvaat lihan pääsääntöisesti jollakin muulla kuin juustolla. WWF:n ruokasuosituksen mukaan voi juoda lasillisen maitoa päivässä tai syödä pari viipaletta juustoa.
-
Maitotuotteita voi helposti korvata kasvipohjaisilla juomilla ja ruuanlaittovalmisteilla. Ravitsemuksellisesti on hyvä valita kasvimaitoja ja -jogurtteja, joihin on mm. lisätty vitamiineja.
Kotona
-
Korvaa liha kokonaan tai osittain kasvituotteella. Esimerkiksi jauhelihaa voi jatkaa soija- tai härkäpapurouheella tai sen voi korvata kasvipohjaisella valmisteella kokonaan.
-
Haasta itsesi syömään WWF:n ruokasuositusten mukaisesti esimerkiksi kahden viikon ajan. Eläinperäisistä tuotteista ei tarvitse luopua kokonaan, tärkeintä on syödä niitä kohtuudella. Itsensä haastamisella hahmottaa, miten ruokavaliotaan voisi muokata ekologisemmaksi ja kuinka paljon lihaa todellisuudessa syö.
-
Päätä opetella uusi kasvis- tai kalaruokaresepti esimerkiksi kerran viikossa tai kuukaudessa. Aloita vaikkapa WWF:n resepteistä, ne hellivät varmuudella niin luontoa kuin makuaisteja.
-
Ideoi muita leivänpäällisiä kuin liha ja juusto. Esimerkiksi erilaiset tahnat ovat nyt suosittuja, ja niitä voi ostaa valmiina tai tehdä itse. Leivällä voi maistua myös vaikkapa kalatuote, kauravalmiste, tofu tai soijaleike. Muista myös monipuoliset kasvikset tai esimerkiksi omenaviipaleet.
-
Vai sopisiko leivällesi jokin edellispäivänä jäänyt ruuan jämä: kastike, höystö, muhennos, silakkapihvi tai keitetty peruna? Näin teet leivistäsi tanskalaishenkisiä smörrebrödejä. Samalla vähennät hävikkiä.
Ravintolassa
-
Tee kasvisruokaa kotona, mutta herkuttele halutessasi liharuualla ravintolassa.
-
Päätä pitää kasvis- ja kalapäiviä eli päiviä, jolloin et syö lainkaan lihaa.
-
Jos korvaat lihaa kalaruuilla, varmista, että kala on pyydetty tai kasvatettu vastuullisesti. WWF:n Kalaoppaan vihreän listan vaihtoehdot ovat ympäristöystävällisiä valintoja. Ruokalistaa tutkaillessasi voit helposti tarkistaa, mitä Kalaopas sanoo kalalajista. Varmista ravintolan henkilökunnalta kalan alkuperä.
Suomalaiset kuluttavat vuodessa keskimäärin hieman yli 80 kiloa luullista lihaa. Tästä määrästä syödään lopulta noin puolet eli luullisen lihan painosta katoavat sekä luut että kypsennyksessä tapahtuva painonmenetys. Lisäksi mm. syömme juustoa noin 26 kiloa. Kalaa syödään noin 13 kiloa ja kananmunia 12 kiloa.
FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan valtaosa Suomen aikuisväestöstä (86 % miehistä ja 78 % naisista) ei saavuta 500 g vähimmäissaantisuositusta kasvisten, hedelmien ja marjojen käytössä. Neljä viidestä miehestä käyttää punaista ja prosessoitua lihaa suosituksia enemmän.
Lisää aiheesta:
WWF:n suositus: Punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa
Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät: RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. 2019.
Luonnonvarakeskus Luke 2019. Kalan kulutus väheni.
Neuvokas perhe -sivusto: Syöminen