Luonnonsuojelu jatkuu poikkeusoloissakin – Inkooseen rakennetaan Itämeren rehevöitymistä estävä kosteikko

WWF aloitti eilen Inkoossa Itämeren rehevöitymistä  ja sinileväesiintymiä hillitsevän kosteikon rakennustyöt.

Koronavirus vaikuttaa monin tavoin yhteiskunnan toimintaan. Luonnonsuojelua voidaan kuitenkin jatkaa monella rintamalla – yhtenä esimerkkinä tänään Inkoossa käynnistynyt kosteikon rakentaminen.

Itämerta voidaan auttaa rakentamalla kosteikoita, jotka pidättävät rehevöittäviä ravinteita pesusienen lailla. Yleensä kosteikoita rakennetaan peltojen yhteyteen, mutta parhaillaan WWF rakentaa noin hehtaarin laajuista metsäkosteikkoa Inkooseen Uudellemaalle. Kosteikko estää rehevöittävien ravinteiden valumisen kosteikon yläpuolisesta talousmetsästä jokeen ja edelleen Itämereen.

Metsäkosteikoiden rakentaminen on tärkeää. Loppuvuodesta Suomen ympäristökeskus (SYKE) arvioi, että metsätaloudesta ja etenkin metsäojituksista johtuva ravinnekuormitus on paljon aiempaa luultua suurempi.

”Nyt rakennettava metsäkosteikko on hyvä esimerkki siitä, miten myös metsätalouden valumavesiä voidaan käsitellä ennen niiden päätymistä jokivesistöön ja edelleen Itämereen”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Haluamme kosteikon avulla lisätä luonnon mo­ni­muo­toi­suut­ta.

Tom Relander
maanomistaja

Haluamme kosteikon avulla lisätä luonnon mo­ni­muo­toi­suut­ta.

Tom Relander
maanomistaja

Kosteikoita tarvitaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Kosteikot tuottavat lukuisia hyötyjä: sen lisäksi, että ne vähentävät jokiin ja Itämereen kulkeutuvaa ravinnemäärää, ne pidättävät vettä suurten virtaamien aikaan ja kuivina kausina varastoivat vettä.

”Kosteikkojen avulla saamme pidätettyä niiden alapuolisiin vesistöihin päätyvää vettä, mikä auttaa myös tulvien hillitsemisessä”, Jyrkänkallio-Mikkola selventää.

Kosteikot myös lisäävät monimuotoisuutta ja ovat monien lajien elinympäristöjä. Nyt rakennettavan metsäkosteikon alapuolella virtaavan Ingarskilanjoen kuormituksen vähentymisestä hyötyy esimerkiksi meritaimen.

”Ingarskilanjoki on meritaimenen lisääntymisjoki, ja kosteikon alapuolella on sille soveltuvaa lisääntymisaluetta. Vähäisempi sedimenttikuorma edesauttaa kalojen kutusoraikkojen pysymistä puhtaana”, Jyrkänkallio-Mikkola selittää.

Kosteikko rakennetaan maanomistajan aloitteesta.

”Tulevaisuutemme riippuu luonnon hyvinvoinnista, minkä eteen me kaikki voimme tehdä asioita.  Haluamme kosteikon avulla myös lisätä luonnon monimuotoisuutta luomalla hyvät elinolosuhteet lukuisille kasveille ja eläimille”, maanomistaja Tom Relander perustelee.

 

Auta Itämeri-kummina

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.

Lahjoita alk. 10 €/kk

Auta Itämeri-kummina

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.
Itämerennorppa rantakivellä piirroskuvituksessa

Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta

Itämeri on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen seurauksille, koska se on matala sisämeri. Sinilevän määrä lisääntyy ja eläin- ja kasvilajit kärsivät ilmaston lämmetessä.

Katso, miten Itämeri muuttuu
Itämerennorppa rantakivellä piirroskuvituksessa

Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta

Itämeri on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen seurauksille, koska se on matala sisämeri. Sinilevän määrä lisääntyy ja eläin- ja kasvilajit kärsivät ilmaston lämmetessä.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Sinua saattaa kiinnostaa