Näkökulma: Oikeus päätti, ahma voitti
Korkein hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen, joka vaikuttaa merkittävästi erittäin uhanalaisen ahman suojeluun Suomessa.
Uutiset koronaviruksen leviämisestä täyttävät tällä hetkellä uutisvirran – ja ymmärrettävästi niin. Pandemia aiheuttaa joka puolella maailmaa terveyteen ja toimeentuloon liittyvää surua ja ahdistusta. Nyt jos koskaan on aika pitää toisistamme huolta!
Muutama viikko sitten saimme kuitenkin hyviä uutisia, kun korkein hallinto-oikeus teki päätöksen, joka vaikuttaa ahman suojeluun Suomessa. Päätös on merkittävä ja sille voisi normaalitilanteessa jopa kilistellä. Ennen kuin sukellan päätöksen sisältöön tarkemmin, avaan hieman sen taustoja.
Maa- ja metsätalousministeriö päätti vuonna 2017 sallia erittäin uhanalaisen ahman metsästyksen porovahinkojen vähentämiseksi. Ennen ministeriön päätöstä ahma oli 35 vuotta täysin rauhoitettu metsästykseltä. Ministeriö salli päätöksellään enintään kahdeksan ahman tappamisen poikkeusluvin (suurin sallittu määrä myös tapettiin).
Kahdeksan ahman tappamisesta on sittemmin muodostunut vuosittainen käytäntö. Viimeksi kuluneiden neljän talven aikana poronhoitoalueella on tapettu yhteensä jo 32 ahmaa. Määrä on paljon, sillä koko poronhoitoalueen ahmakannaksi arvioidaan noin 110-130 yksilöä. Viime vuonna julkaisemamme selvityksen perusteella ahmoja on tapettu hatarin perustein.
Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Lapin piiri valitti jo vuonna 2017 poikkeusluvasta, joka salli ahman tappamisen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla luonnonsuojelualueella, joka on perustettu osittain ahman elinympäristöjen suojelemiseksi. Valituksella oli hyvät perusteet – arkijärjelläkin voi kysyä, mitä merkitystä on ahmojen elinympäristön suojelulla, jos ahmat tapetaan alueelta pois.
WWF:n ja Metsähallituksen asentama riistakamera kuvasi ahman viime vuonna naalin ruokinta-automaatin luona Tunturi-Lapissa.
Luonnonsuojelulain mukaan Natura-verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja (lue tässä tapauksessa: alueen ahmakanta) ei saa merkittävästi heikentää. Kuitenkin sillä aikaa, kun hallinto-oikeus käsitteli SLL:n Lapin piirin valitusta, ahmojen tappaminen Natura-alueilla jatkui. Esimerkiksi eräältä Lapin Natura-alueelta on tapettu viimeisten neljän vuoden aikana kahdeksan ahmaa. Koska ahma on pitkäikäinen ja hitaasti lisääntyvä laji jolla on hyvin laaja reviiri, tappaminen heikentää suurella todennäköisyydellä merkittävästi kyseisen Natura-alueen ahmakantaa.
Asian käsittely hallinto-oikeudessa kesti lähes kolme vuotta. Viime vuonna hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, mutta SLL:n Lapin piirin valitti asiassa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Nyt korkein hallinto-oikeus on tehnyt asiassa ratkaisun, jonka mukaan Natura-alueelle myönnetty poikkeuslupa oli lainvastainen. Korkein hallinto-oikeus perustelee päätöstä sillä, ettei luonnonsuojelulain edellyttämää Natura-arviointia ollut tehty ennen poikkeusluvan antamista.
Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että metsästyslain mukainen poikkeuslupamenettely ei poista luonnonsuojelulakiin perustuvaa arviointivelvoitetta. Luonnonsuojelulain säännökset edellyttävät, että Natura-alueelle suunnitellun hankkeen vaikutukset on arvioitava, jos on todennäköistä, että sillä heikennetään merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura-verkostoon. Luvan myöntävän viranomaisen on valvottava, että arviointi tehdään. Suomen riistakeskus, joka myöntää ahman tappamiseen tarvittavat poikkeusluvat, on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan laiminlyönyt tämän velvoitteen asianmukaisen täyttämisen.
Kaikkiaan viimeisten neljän vuoden aikana 20 ahmaa on tapettu Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla luonnonsuojelualueilla, joiden yhtenä perustelajina ahma on. Päätös ei tuo menetettyjä ahmoja takaisin, mutta tulevaisuudessa lajin aseman pitäisi olla turvatumpi sen elinympäristöjen suojelemiseksi perustetuilla Natura-alueilla.
Tanakkarakenteinen ahma on Suomen suurin näätäeläin.
Korkein hallinto-oikeus nostaa tällä päätöksellä ja viime viikolla antamillaan suden kannanhoidollista metsästystä koskevilla päätöksillä merkittävästi sitä rimaa, jota suurpetojen tappamiseen myönnettävien poikkeuslupien taustaselvityksiltä vaaditaan. Maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen pitää nyt harkita käytäntönsä uudelleen: jatkossa viranomaisten pitää tehdä selkeät, tieteeseen perustuvat ja ajantasaiset selvitykset suurpetojen tappamiseksi myönnettävien poikkeuslupien vaikutuksista.
Oikeus päätti, uhanalaiset suurpedot voittivat.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.