Keinopesään syntynyt kuutti ihastuttaa – ”Poikanen on hengissä ja hyvän kokoinen”
Historiallisen lämmin talvi oli vaikea saimaannorpalle. Iloon antaa aihetta Itä-Suomen yliopiston asentamaan keinopesään syntynyt kuutti.
Kun lunta on riittävästi, saimaannorppa synnyttää poikasensa rantakinokseen kaivamaansa pesään. Pesä suojaa poikasta pedoilta ja hyiseltä viimalta. Tänä vuonna talvi oli kuitenkin historiallisen leuto, eikä Saimaalle kinostunut riittävästi lunta norpan pesätarpeiksi. Huono lumi- ja jäätilanne haittasi myös niin sanottujen apukinosten kolaamista.
”Apukinokset sulivat valtaosin ennen aikojaan, ja iso osa kuuteista syntyi avojäälle. Siksi poikasten kuolleisuus on ollut korkea”, WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen sanoo.
Ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhkan takia Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat ovat selvittäneet jo useiden vuosien ajan, hyväksyvätkö saimaannorpat ihmisten tekemiä rakennelmia synnytyspesikseen. WWF ja Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö ovat tukeneet tutkimushanketta.
”Toiveemme on tietenkin ollut, ettei keinopesille olisi tarvetta. Tämä vuosi osoitti kuitenkin, että huoleen on aihetta. Siksi on tärkeää valmistautua näinkin mittaviin toimenpiteisiin”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.
Tänä vuonna tutkijat veivät Saimaan Haukivedelle 12 keinopesää. Niistä kahdeksan oli ponttoneilla varustettuja kelluvia pesiä ja neljä jään päälle asetettavia suojia. Tulokset olivat hyviä: Neljästä suojasta norppa oli käyttänyt kahta. Kahdeksasta kelluvasta pesästä norppa oli asunut peräti seitsemässä. Yhteen kelluvaan pesään syntyi myös poikanen.
”Kuutti näyttää selvinneen ainakin toistaiseksi hengissä ja on jo hyvän kokoinen”, tutkimusryhmää johtava dosentti Mervi Kunnasranta iloitsee.
Kelluva keinopesä Saimaan Haukivedellä.
Kyseessä on toinen kelluvaan keinopesään syntynyt kuutti. Edellinen syntyi vuonna 2018. Saimaannorpan keinopesät ovat prototyyppejä, joita vasta kehitetään ja testataan.
”Tutkimusryhmämme on saanut tästä paljon luottamusta menetelmän toimivuuteen ja kehitystyön jatkamiseen. Keinopesä tarjoaa kuuteille suojaa erityisesti saalistajilta”, Kunnasranta sanoo.
Keinopesään synnyttänyt naaras on tunnistettu riistakameran kuvista yksilöllisten turkkikuvioiden perusteella. Se on tavattu usein keinopesän lähistöllä viimeisten viiden vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2017 se synnytti poikasen apukinokseen alle kilometrin päähän paikasta, jossa keinopesä oli tänä vuonna.
Saimaannorppakanta on kasvanut hitaasti viime vuosikymmeninä. Norppia arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 410 yksilöä. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee ihmisen apua vielä pitkään. Norppia uhkaavat muun muassa ilmastonmuutos, kalaverkot ja ihmisen aiheuttama häiriö.
Itä-Suomen yliopiston lisäksi myös Metsähallitus vei tänä vuonna yhdeksän keinopesää Saimaalle.
Auta Saimaannorppa-kummina
Jos norppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään. Sinun tukesi on tärkeää.
Auta Saimaannorppa-kummina
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.