Sääksikamerassa jännitetään nyt lopullisen poikueen kokoa
WWF:n Luontoliven sääksikamera on ollut auki reilun kuukauden, ja sinä aikana katsojat ovat saaneet todistaa pesänrakennuspuuhia ja ensimmäisten munien putkahtamista. Nyt jännitetään, onko kaikki munat jo munittu.
WWF:n Luontolivessä on seurattu sääksien, toiselta nimeltään kalasääskien, pesäpuuhia jo useamman viikon ajan. Tänä vuonna WWF ja luontokuvaaja Juha Taskinen veivät kameran Saimaalla sijaitsevalle pesälle maaliskuun lopulla.
Pesä ehti olla tyhjillään pari ensimmäistä viikkoa. Huhtikuun 10. päivä Luontoliven katsojat pääsivät todistamaan sääksipariskunnan saapumista pesälle. Muuttomatka Suomeen on pitkä, sillä sääkset talvehtivat pääasiassa Länsi-Afrikassa. Sääkset solmivat elinikäisen parisuhteen ja keväällä ne palaavat usein samaan pesään.
Yleensä pesä sijaitsee puun latvassa, ja se voi kasvaa vuosien saatossa suureksi. Luontoliven lähetyksessä nähtävä sääksen pesä on tavallisesta poikkeava, sillä se sijaitsee kiven päällä. Pesälle saavuttuaan sääksipari ryhtyi saman tien pesänkunnostuspuuhiin. Pesään on tuotu oksia ja sitä on pehmustettu sammaleella. Sääkset myös parittelivat pesänrakennuksen lomassa.
Viime päivinä pesässä on tapahtunut paljon, sillä pesä on täyttynyt munista. Sääksi munii huhti-toukokuussa 1–4 ruskeakuvioista munaa, joita naaras hautoo. Sääksiemo muni ensimmäisen munan 21. huhtikuuta. Tämän jälkeen munia on tullut vielä kaksi, kolmen päivän välein. Nyt jännitetään, tuleeko munia vielä lisää vai onko pesue täynnä.
Muninnan jälkeen naaras hautoo munia, ja koiraan tehtävä on ruokkia naarasta. Haudonta-aika on 34–38 vuorokautta. Ensimmäisen poikasen voidaan siis odottaa kuoriutuvan toukokuun lopulla. Seuraavat munat kuoriutuvat 0–3 vuorokauden välein. Kuoriutumisen jälkeen Luontoliven suorassa lähetyksessä voi seurata poikasten kehitystä ja varttumista.
Puuttuvat pesäpaikat sääksen uhkana
Sääksi on Suomessa elinvoimainen laji, jonka pesimäkannaksi on arvioitu yli 1 100 paria. Vielä hiljattain sääksi luokiteltiin silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi.
Sääksiä uhkaa pula pesäpaikoista. Koska pesä rakennetaan useimmiten vanhan puun latvaan, tarvitsee painava pesä alustakseen jykevän puun, mutta vanhat metsät ovat nykyään harvinaisia hakkuiden takia. Lisäksi sääksien vaarana on metsästys niiden pitkällä muuttomatkalla Afrikkaan.
Tämä on neljäs vuosi, kun sääksiä seurataan WWF:n Luontolivessä. Viime vuonna sääksikameraa katsottiin 2,4 miljoonaa kertaa.
Katso luontoa suorassa lähetyksessä!
Klikkaa WWF:n Luontoliveen katsomaan, mitä lajeja voit seurata suorassa lähetyksessä juuri nyt.