Sääksien pesässä h-hetki on lähellä – pian todistetaan poikasten kuoriutumista
WWF:n Luontoliven sääksikameraa kannattaa pitää nyt silmällä, sillä sääksipariskunnan poikasten odotetaan kuoriutuvan lähiaikoina.
Sääksien pesintää on seurattu huhtikuusta lähtien. Sääksinaaras muni ensimmäisen munan 21. huhtikuuta, ja seuraavat kaksi munaa pyörähtivät pesään kolmen päivän välein.
Useimmiten kaikista munista kuoriutuu poikanen. Haudonta-aika on 34–38 vuorokautta, ja ensimmäisen poikasen voidaan siis odottaa kuoriutuvan lähiaikoina. Seuraavat munat kuoriutuvat 0–3 vuorokauden välein.
Ennen kuoriutumista poikasille kehittyy ylänokan harjalle pieni sarveispiikki, eli munahammas. Sen avulla poikanen kykenee rikkomaan kuoren särö säröltä. Munahammas kuluu pois muutamassa päivässä.
Emo ei yleensä auta poikasia kuoriutumisessa, vaan poikasten on selvitettävä itse tiensä maailmaan.
Kuoriuduttuaan poikasilla on lyhyt ja tiheä untuvapeite, joka vaihtuu tummemmaksi untuvapuvuksi noin puolentoista viikon iässä.
Kesällä pesässä nähdään ruokahetkiä ja lentoharjoituksia
Kuoriutumisen jälkeen sääksien pesässä seurataan poikasten varttumista. Naaras lämmittää poikasia noin neljän viikon ajan kuoriutumisen jälkeen, ja koiras vartioi pesää. Kun poikasten lämmönsäätelykyky on kehittynyt, voi naaraskin ryhtyä vartioimaan. Silloin koiras voi keskittyä kokonaan kalastukseen.
Koiras tuo pesään noin neljä kalaa vuorokaudessa, kun poikaset ovat alle kahden viikon ikäisiä. Sen jälkeen saalistustahti kiristyy, ja koiras tuo viidestä kuuteen kalaa vuorokaudessa pesäpoikasajan loppuun saakka.
Sääksen poikaset tulevat lentokykyisiksi 7–8 viikon ikäisinä. Tätä ennen poikaset alkavat tehdä pesän reunoilla siipijumppaa. Pesä on poikasten tukikohta vielä noin kuukauden sen jälkeen, kun ne ovat oppineet lentämään. Emot ruokkivat poikasia vielä silloin, kun ne ovat tulleet lentokykyisiksi.
Puuttuvat pesintäpaikat sääksen uhkana
Sääksi on Suomessa elinvoimainen laji, jonka pesimäkannaksi on arvioitu yli 1 100 paria. Vielä hiljattain sääksi luokiteltiin silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi.
Sääksiä uhkaa pula pesäpaikoista. Koska pesä rakennetaan useimmiten vanhan puun latvaan, tarvitsee painava pesä alustakseen jykevän puun, mutta vanhat metsät ovat nykyään harvinaisia hakkuiden takia. Lisäksi sääksien vaarana on metsästys niiden pitkällä muuttomatkalla Afrikkaan.
Tämä on neljäs vuosi, kun sääksiä seurataan WWF:n Luontolivessä. Viime vuonna sääksikameraa katsottiin 2,4 miljoonaa kertaa.
Tekstissä on käytetty mm. seuraavia lähteitä:
Pertti Saurola – Juhani Koivu (1987): Sääksi. Kanta-Hämeen lintumiehet ry, Forssa.
William Velmala: Lintujen pesimäbiologiaa, osa 4 – poikaset ja poikasten hoito.
Katso luontoa suorassa lähetyksessä!
Klikkaa WWF:n Luontoliveen katsomaan, mitä lajeja voit seurata suorassa lähetyksessä juuri nyt.