Maailman ylikulutuspäivä koittaa elokuussa – koronakriisi siirsi päivää yli kolmella viikolla

COVID-19-pandemia on pienentänyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Tänä vuonna maailma on kuluttanut uusiutuvat luonnonvarat loppuun elokuun 22. päivänä, yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Kriisi on osoittanut, että kulutuksen muuttaminen on mahdollista lyhyessäkin ajassa. Ylikulutuksen väheneminen kriisin kautta ei ole toivottavaa, vaan kestäviin tuloksiin tarvitaan johdonmukaisia politiikkatoimia.

Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jolloin kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yhden vuoden aikana. Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin tekemään laskelmaan tuoreimpien YK:n tilastotietojen perusteella. Tänä vuonna YK:n tilastoja on täydennetty uusilla tiedoilla liittyen hiilidioksidipäästöihin, puutuotteiden kulutukseen ja ruokajärjestelmään.

Saatavilla olevien tietojen mukaan ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen ennakoidaan pienentyvän koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi noin 9 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Laskelmien mukaan ihmiskunta tarvitsisi tänä vuonna 1,6 maapalloa kattaakseen kulutuksensa.

”Yhtäkkiset kriisit ovat ajoittain pienentäneet luonnonvarojen kulutusta, mutta kulutus on tyypillisesti palautunut entiselle uralleen kriisin jälkeen. Tarvitsisimme reipasta tiputusta luonnonvarojen kulutuksessa joka vuosi, kunnes kulutuksemme on kestävällä tasolla. Vähennykset tulisi toteuttaa kriisiytymisen sijaan hallitusti ja oikeudenmukaisesti”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Maailman ylikulutuspäivän siirtyminen johtuu etenkin hiilidioksidipäästöjen ja puutuotteiden kulutuksen vähentymisestä. Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet muun muassa liikenteessä, teollisuudessa sekä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Koronakriisin aikainen ekologisen jalanjäljen pienentyminen antaa mittakaavaa toimille, joita tarvitsemme ilmasto- ja monimuotoisuuskriisien ratkaisemiseen sekä ylikulutuksen purkamiseen.

“Kulutusvalinnat ovat tärkeitä, mutta aina kansalaisille ei ole luonnon ja ilmaston kannalta kestävää vaihtoehtoa tarjolla, vaikka haluaisimme sellaisen valita. Yksilöiden toimet eivät yksin riitä, vaan ratkaisevan tärkeää on kokonaisvaltainen rakennemuutos. Muutoksen ytimessä on fossiilisista polttoaineista luopuminen ja luonnonvarojen kulutuksen rajoittaminen”, Nikula sanoo.

Pölyttäjät ovat uhattuna, kun elinympäristöt kaventuvat ja tuhoutuvat ylikulutuksen seurauksena.

Maailman ylikulutuspäivä tarjoaa oivan mahdollisuuden tarkastella ihmiskunnan tulevaisuutta. Tällä hetkellä päättäjät ympäri maailmaan kehittävät toimia, joilla koronakriisistä noustaan myös taloudellisesti.

”Miksi palata kestämättömään tilanteeseen? Kaikkiin elvytystoimiin on liitettävä kestävyyskriteerit: elvytys ei saa pahentaa ympäristön ja ilmaston tilaa, heikentää luonnon monimuotoisuutta tai lisätä luonnonvarojen käyttöä. Ihmisten hyvinvointi voi jatkua ja parantua vain, jos emme riko elämää ylläpitäviä luonnonjärjestelmiä”, Nikula toteaa.

Suomessa ylikulutuksen merkkejä ovatkin metsäluonnon köyhtyminen, uhanalaiset kalakannat ja arvokkaiden luontotyyppien väheneminen. Kaikki ylikulutuksen vaikutukset eivät kuitenkaan näy Suomessa, koska merkittävä osa ylikulutuksen haitoista on ulkoistettu muualle. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, tuotanto tuhoaa elinympäristöjä eri puolilla maailmaa.

Omaa  ylikulutusta voi vähentää esimerkiksi suosimalla kasvispainotteista ruokaa ja valitsemalla uusiutuvaa energiaa. Lisää vinkkejä ylikulutuksen vähentämiseen arjessa löytyy täältä!

Luontoa suojelemalla voimme pienentää pandemiariskiä

Koronakriisi on koskettanut meitä kaikkia ja osoittanut, että monimuotoisen luonnon puolustaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Kun luonto ajetaan ahtaalle, riski eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen kasvaa.

Katso, mitä WWF tekee ja miten sinä voit auttaa

Luontoa suojelemalla voimme pienentää pandemiariskiä

Koronakriisi on koskettanut meitä kaikkia ja osoittanut, että monimuotoisen luonnon puolustaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Kun luonto ajetaan ahtaalle, riski eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen kasvaa.