Black Week on ylikuluttavan yhteiskunnan jäävuoren huippu

Yhdysvalloista Eurooppaan levinnyt Black Week -ostosviikko jatkaa kasvuaan. Alun perin Black Friday -nimellä tunnettu yksittäinen alennusmyyntipäivä marraskuun lopulla kasvoi ensin viikon mittaiseksi. Nykyisin osa yrityksistä ottaa varaslähdön tarjouskilpailussa jo marraskuun alussa.

Black Fridayn paisuminen on nurinkurista, sillä tavallisenakin päivänä kulutustasomme on liian korkea. Suomen nykyisellä kulutustasolla tarvittaisiin lähes neljä maapalloa tuottamaan käyttämämme luonnonvarat. WWF:n tuoreen selvityksen mukaan meidän tulisi vähentää luonnonvarojen kulutusta jopa yli 80 prosentilla.

Ylikulutuksen perimmäinen syy on syvällä yhteiskuntamme rakenteissa. Olemme omaksuneet ajatuksen, että jatkuva kulutus on osa hyvää elämää. Ylläpitääksemme normaalina pidettyä elintasoa, meidän on koko ajan hankittava uutta ja korvattava vanhaa.

”Black Week -ilmiö kuvastaa kulutuspakkoa hyvin. Kun hankintoja on jatkuvasti tehtävä, kukapa ei haluaisi tehdä niitä halvemmalla”, WWF Suomen neuvonantaja Jussi Nikula toteaa.

Matalamman tulotason kotitalouksille Black Week -alennusten hyödyntäminen ei kuitenkaan ole välttämättä valinta, vaan ainoita keinoja pysyä kulutusyhteiskunnan vauhdissa.

Elintapojemme vuoksi luonto köyhtyy

Luonnonvarojen ylikulutus on merkittävä syy lajien ja elinympäristöjen häviämiselle. Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970. Hallitustenvälisen luontopaneeli IBPESin mukaan sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia.

Vaikka elintapojemme vaikutukset näkyvät luonnossa hyvin konkreettisesti, meidän voi olla vaikea hahmottaa ylikulutuksemme haittoja. Merkittävä osa haitoista on nimittäin ulkoistettu muualle. Esimerkiksi maailman monimuotoisimpiin alueisiin kuuluvasta Brasilian Cerrado-savannista on hävitetty yli puolet lihantuotannon ja rehusoijan viljelyn seurauksena. Myös maailman kenties lajirikkaimman alueen, Borneon, metsistä jo puolet on menetetty pääosin palmuöljyviljelmien ja selluplantaasien tieltä.

Elintapamme kiihdyttävät myös ilmastonmuutosta. Taloutemme nojaa vahvasti fossiiliseen energiaan, jonka käytöstä syntyy ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät muun muassa aavikoitumisena, arktisen jääalueen sulamisena ja sään ääri-ilmiöinä. Ellei lämpenemistä pysäytetä, sen haitat tulevat näkymään yhä selvemmin paitsi luonnossa myös arjessamme.

Muutos on täysin mahdollinen

Useina vuosina Black Week on herättänyt kriittistä keskustelua. Ihmiset haluavat muutosta.

Suurin vastuu muutoksesta on julkisella vallalla. Päättäjien tulee ohjata luonnonvarojen kulutusta kestävään suuntaan ja purkaa ylikulutusta tukevia rakenteita. Tällä hetkellä valtiot tukevat edelleen vahvasti fossiilisia energiamuotoja, vaikka niistä irtautumisen pitäisi olla koko muutoksen ytimessä.

Julkisen vallan tulisi myös ohjata liiketoimintaa kestävämmäksi, jotta yrityksillä olisi edellytykset muuttaa toimintaansa luonnon kantokyvyn rajoihin. Silloin yritykset voivat palvella ihmisten tarpeita kestävällä tavalla. Monet yritykset tiedostavat jo merkityksensä luontokadon torjunnassa, mutta toimet ovat vielä riittämättömiä.

Kansalaisetkin pystyvät tekemään monia toimia, joilla omaa kulutusta voi laskea. Eritoten korkeatuloisilla kotitalouksilla on siihen hyvät edellytykset.

”Helppo teko on käyttää jo omistamiaan tavaroitaan mahdollisimman pitkään. Black Week -ostosten kohdalla voi miettiä, onko se todella tarpeellinen vai pärjäisinkö ilman”, Nikula sanoo.

Jokainen meistä voi myös vaikuttaa. Voimme ottaa yhteyttä päättäjään, antaa yritykselle palautetta tuotteista tai kertoa ylikulutuksen haitoista lähipiirissä. Tarvitsemme rohkeita asian puolesta puhujia, sillä kestävyysmurros alkaa ajattelutapojen muuttamisella.

”Perinpohjainen muutos kulutus- ja tuotantorakenteissa voi tuntua vaikealta, mutta se on täysin toteutettavissa. Ihan ensimmäiseksi meidän tulee ymmärtää, että luonto on hyvinvointimme korvaamaton perusta.”