Näkökulma: Itämeren suojelualueita on laajennettava

Meret ovat ihmiskunnalle mittaamattoman tärkeitä. Merten kasviplankton tuottaa noin puolet maapallon hapesta, ja hiilinieluina ne imevät jopa 30 prosenttia ihmisten tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Meristä saatavat palvelut ja hyödykkeet tuottavat maailman taloudelle yli kahden tuhannen miljardin euron arvonlisän vuosittain. Tuotannosta merkittävä osa on täysin riippuvainen merten hyvästä tilasta ja meressä elävien lajien monimuotoisuudesta ja tuottavuudesta.

Itämeremme on erityinen merialue, joka on sulkeutuneisuutensa ja murtovetisyytensä vuoksi hyvin herkkä muutoksille. Merialue on rehevöitynyt, ja elinympäristöt ovat huonontuneet ihmisen toiminnan, kuten soranoton, ruoppauksen ja meriliikenteen seurauksena. Itämeren suojelulle on tarvetta enemmän kuin koskaan, sillä herkkään mereemme kohdistuu yhä suurempia paineita usealta suunnalta ja ilmastonmuutoksen vaikutus korostuu.

Ensisijainen keino merellisten luonnonvarojen sekä elinympäristöjen ja lajien suojelemiseksi ovat suojelualueet. Tällä hetkellä Suomen meripinta-alasta noin 11 prosenttia on suojeltua. Tämä täyttää YK:n biodiversiteettisopimuksen 10 prosentin nykytavoitteet, mutta ei esimerkiksi EU:n tuoreessa biodiversiteettistrategiassa mainittua 30 prosentin tavoitepinta-alaa, josta kolmasosan tulisi olla tiukasti suojeltua.

Ympäristöhallinnon vedenalaista luontoa kartoittavan VELMU-ohjelman selvityksen mukaan noin kolme neljäsosaa Suomen merkittävistä vedenalaisista luontoarvoista löytyy nykyisten suojelualueiden ulkopuolelta. Lisäämällä suojelualueverkostoon tarkkaan valittuja, arvokkaita alueita verkoston vaikuttavuus voisi lisääntyä huomattavasti.

Hyvän perustan suojelualueverkoston laajentamiselle muodostavat Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet eli EMMA-alueet, joita on tunnistettu yhteensä 87. Alueilla on muun muassa huomattavaa monimuotoisuutta tai luonnontilaisuutta tai ne ovat erityisen tärkeitä lajien elinkierrolle taikka uhanalaisille tai taantuville lajeille ja luontotyypeille. EMMA-alueet sijaitsevat osittain jo suojelluilla alueilla ja osittain ne ovat vailla suojelua. EMMA-alueiden ulkopuolellakin on arvokkaita alueita, mutta niitä on vaikeaa arvioida tai luokitella riittävän aineiston puuttuessa.

WWF:n tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia Itämeren, kuten myös muiden merten, pinta-alasta kuuluisi tehokkaaseen suojelualueverkostoon. Suojelualueesta kolmanneksen tulisi olla tiukan suojelun aluetta, jota saisi käyttää ainoastaan tieteellisen tutkimuksen vertailualueena.

Hyvin toimiva merellinen suojelualueverkosto parantaa eliöiden elinmahdollisuuksia myös suojelualueiden ulkopuolella, koska se tarjoaa suoja-alueita liikkuville lajeille kuten vesilinnuille ja vaelluskaloille. Lisäksi verkosto parantaa lajien sietokykyä ilmastonmuutosta vastaan: suojelualueella eliöt ovat turvassa muilta paineilta, jolloin niiden on mahdollista levitä laajemmille alueille ympäristön olosuhteiden muuttuessa.

Itämeren on saatava lisää omaa tilaa monimuotoisuutensa säilyttämiseksi. Tällä on suurta merkitystä niin luonnolle kuin myös meille ihmisille.

Käynnistämme maailman merien päivänä 8. kesäkuuta WWF Suomen Instagram-tilillä koko kesän kestävän kuvasarjan, jossa nostamme esiin Suomen rannikolla sijaitsevia, suojelua vailla olevia merenalaiskohteita ja niissä esiintyviä lajeja. Ota WWF Suomi -tili seurantaan!