Uhanalaiset papukaijanpoikaset kuoriutuivat pahoin palaneella saarella Australiassa
Kiiltokakadujen hiljattain kuoriutuneet poikaset tuovat toivoa elämän elpymisestä Australian Kangaroo Islandilla. Viime talviset massiiviset maastopalot tuhosivat jopa puolet ainutlaatuisen saaren luonnosta, mutta pesäpöntöt auttoivat lintuja selviämään.
Asiantuntijat ovat havainneet pesätarkastuksissa tähän mennessä 23 kakadunpoikasta. Poikasia on kuoriutunut jopa erittäin pahoin palaneilla alueilla. Kattavasti lintujen määrää päästään selvittämään vasta syyskuussa, kun linnut kerääntyvät yhteen esittelemään toisilleen uusia poikasia.
Lintuja on autettu muun muassa rakentamalla tuhoutuneiden pesien tilalle uusia pesiä.
“Monet kakaduparit ovat pesinnässään täysin riippuvaisia ihmisen rakentamista pesistä. Olemme rahoittaneet Kangaroo Islandilla toimivaa paikallista järjestöä, joka rakentaa linnuille pönttöjä. Lisäksi rahoitamme kasuariinapuiden taimien istutusta palaneille alueille”, kertoo WWF Australian ohjelmajohtaja Darren Grover.
Kasuariinapuut ovat elintärkeitä uhanalaiselle papukaijapopulaatiolle, sillä linnut syövät lähes yksinomaan puun siemeniä.
Sukupuuttoa pelättiin
Asiantuntijat ehtivät jo pelätä saaren kakadujen menettämistä maastopalojen jälkeen.
Saarella elävät kiiltokakadut on luokiteltu uhanalaisiksi ja niitä oli ennen massiivisia metsäpaloja saarella jäljellä enää arviolta 370 yksilöä. Palaneella alueella eli 75 prosenttia saaren kiiltokakaduista.
Nyt tehdyt pesätarkastukset antavat toivoa kakadujen lisääntymisestä. Sukupuuton riski on kuitenkin edelleen todellinen, koska populaatio on niin pieni.
“Uutiset kakadujen kuoriutumisesta tulevat ratkaisevalla hetkellä, sillä Australian hallitus arvioi parasta aikaa uudelleen maan ympäristöön ja uhanalaisten lajien suojeluun liittyviä lakeja. On tärkeää, että näitä lakeja tiukennetaan”, Grover sanoo.
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!