WWF:n ja K-ryhmän neljäs K-Kalapolut-kausi käynnistyy pienpoikastarkkailuilla – vaelluskalojen hyväksi tehdään töitä poikkeusaikanakin  

Yksi pienpoikastarkkailun kohteista on Hollolan Ylösjoki, jossa tierumpu vaihdettiin ja jokea kunnostettiin sekä koneellisesti että käsin elokuussa 2019. Tierummun vaihdon ja kunnostustöiden ansiosta taimenkanta pääsi vahvistumaan.

”Pienpoikastarkkailulla saamme tietoa taimenen lisääntymisen onnistumisesta. Teemme tarkkailua eteläisessä Suomessa nyt kesäkuun alussa, kun mätimunat ovat kuoriutuneet ja poikaset nousseet soraikoista”, kertoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Olli Sivonen.

Menetelmä sopii parhaiten pienempiin virtavesiin kuten puroihin. Tarkkailijat suuntaavat kohteelle hämärän aikaan ja etsivät poikasia rantavedestä lamppujen avulla. Pienpoikastarkkailussa voidaan havaita lohikalojen lisäksi esimerkiksi kivisimppuja ja kivennuoliaisia.

Tarkkailu voi antaa lisätietoa myös ongelmista taimenen lisääntymisessä ja elinkierrossa, jos poikasia ei edellisen syksyn kutuhavainnoista huolimatta näy.

Sivosen mukaan vähäiset havainnot eivät kuitenkaan kerro kaikkea.

“Poikaset voivat esimerkiksi olla muilla alueilla tai suojapaikoissa, jonne ihmissilmä ei näe.”

Myös pienpoikastarkkailuissa noudatetaan koronatilanteen vuoksi annettuja ohjeita. Tarkkailut tehdään pienellä porukalla turvaväleistä ja hyvästä hygieniasta huolehtien.

Elin- ja kutuympäristöjä uhanalaisille kaloille

Koronatilanteen salliessa talkoolaiset pääsevät kunnostustöihin syyskuusta lähtien. Kunnostuksia on tarkoitus järjestää ennen taimenen kudun alkamista esimerkiksi Turussa, Joutsassa, Perhossa ja Äänekoskella. Suunnitelmissa on tehdä myös sähkökoekalastuksia, joiden avulla saadaan tietoa kesänvanhojen lohikalojen tiheyksistä virtavesissä.

Lähes kaikki suomalaiset vaelluskalalajit, kuten lohi ja taimen, ovat uhanalaisia, sillä kalat eivät pääse virtavesissä olevien esteiden vuoksi nousemaan elin- ja lisääntymisalueilleen. Kalojen nousua ja kutua haittaavat esimerkiksi siltarummut ja vanhat myllypadot.

K-ryhmän ja WWF:n vuonna 2017 alkaneessa K-Kalapolut-yhteistyössä näitä esteitä on poistettu yhteisvoimin. Kausien 2017–2019 aikana on avattu yli 80 kilometriä uutta elin- ja kutuympäristöä vaelluskaloille, purettu 19 nousuestettä ja tehty yli 200 kutusoraikkoa. Talkoita on järjestetty yli 20 kohteessa ympäri Suomea.

”Yhteistyö WWF:n kanssa on opettanut meille K-ryhmässä paljon uutta uhanalaisten lajien suojelun tärkeydestä. On hienoa päästä lapion varteen tekemään konkreettista työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi”, sanoo K-ryhmän vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.

K-Kalapolut-yhteistyön aikana avataan nousuesteitä ja tehdään kutupaikkoja uhanalaisille vaelluskaloille yhdessä maa- ja vesialueiden omistajien, paikallisten K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Tavoitteena on samalla lisätä tietoisuutta ja keskustelua Suomen uhanalaisista vaelluskalakannoista.

K-Kalapolut

K-ryhmän ja WWF:n K-Kalapolut-yhteistyössä kartoitetaan ja avataan eri puolilta Suomea löytyviä kutuesteitä. Avaamme nousuesteitä ja teemme kutusoraikkoja yhdessä maa- ja vesialueiden omistajien, paikallisten K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Tavoitteena on samalla lisätä tietoisuutta ja keskustelua Suomen uhanalaisista vaelluskalakannoista. Yhteistyön tunnistaa “Kuteminen kuuluu kaikille” -sloganista. Seuraa työn tuloksia ja katso animaatio Suomen vaelluskaloista sekä kutuesteistä ja niiden purkamisen vaikutuksista K-Kalapolut-sivustolta. #kuteminenkuuluukaikille #kalapolut

WWF:n virtavesityö

Virtavesien eli jokien, purojen ja norojen, patoamisen ja perkaamisen seurauksena kaikki vaelluskalalajimme ovat tätä nykyä uhanalaisia: jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista on menetetty viimeisen 50 vuoden aikana ja 60 meritaimenjoesta on jäljellä enää 11. Virtavesien kunnostaminen ja vaellusesteiden poistaminen on konkreettista työtä, joka auttaa vaelluskaloja pääsemään jälleen kutupaikoilleen. Lisäksi WWF pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Lue lisää WWF:n virtavesityöstä.