Virtavedet eli joet ja purot

Solisevat joet ja purot – sanalla sanoen virtavedet – ovat monelle lajille tärkeitä elinympäristöjä. Luonnontilaisista virtavesistämme on  jäljellä enää muutama prosentti, sillä jokemme ja puromme ovat täynnä patoja ja muita esteitä.

Esimerkiksi lohet ja taimenet eivät pääse nousemaan joissa ja puroissa sijaitseville lisääntymisalueilleen, koska ne törmäävät vesivoimapatoihin ja siltarumpuihin. Tällaisia pieniä kutuesteitä, joihin sukupuuton partaalla olevat kalat lyövät päitään, on Suomessa kymmeniä tuhansia. Ihmisen toiminnan seurauksena kaikki suomalaiset vaelluskalalajit ovat uhanalaisia.Kalojen lisäksi vapaana virtaavia vesiä kaipaavat muun muassa saukko, vesisammaleet, ravut ja simpukat.

Miksi vesiä on padottu?

Jokia ja puroja on padottu, perattu ja suoristettu niin vesivoiman kuin maa- ja metsätaloudenkin tarpeisiin. Kaupunkiympäristössä virtavedet on muokattu kulkemaan putkissa maan alla. Virtavetemme ovat  täynnä energiantuotannon kannalta merkityksettömien tai käytöstä poistettujen voimaloiden patoja, jotka estävät virtavesilajien vapaan liikkumisen ja lisääntymisen. Mikä pahinta, luonnontilaisia virtavesiä uhkaavia voimalapäätöksiä tehdään edelleen.

Virtavesien patoamisen ja perkaamisen seurauksena joissa ja puroissa elävä lajistomme on uhanalaistunut voimakkaasti. Esimerkiksi kaikki vaelluskalakantamme ovat tätä nykyä uhanalaisia. Jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista on menetetty kuluneen puolen vuosisadan aikana, ja 60 meritaimenjoesta on jäljellä enää 11.

Tie- ja siltarummut uhkana

Vasta viime vuosina on oivallettu, että tie- ja siltarumpuverkostomme uhkaavat virtavesien lajistoa. Suomessa on arvioiden mukaan kymmeniä tuhansia sellaisia rumpurakenteita, jotka toimivat vaelluskalojen kutuesteinä. Rumpu voi esimerkiksi olla sijoitettu niin korkealle, etteivät kalat pääse kulkemaan sen läpi kutupaikalleen. Kutuesteiden seurauksena kalojen ja muiden lajien ulottumattomissa on tuhansia kilometrejä luonnontilaisia puroja ja jokia. WWF yhteistyökumppaneineen purkaa ja muokkaa talkoovoimin näitä turhia esteitä.

Vedessä olevien esteiden lisäksi virtavesilajiston elinolosuhteita heikentää veden huono laatu. Esimerkiksi rehevöittävät ravinteet ja eroosion myötä vesiin kulkeutuva liika maa-aines tukkivat ja peittävät eläimille arvokkaita kivi- ja sorapohjia. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät talvisateet pahentavat kuormitusta, mikä kiihdyttää ongelmaa.

Mitä WWF tekee?

K-Kalapolut-talkoot Vihtijoella

Teemme konkreettista virtavesityötä uhanalaisten lajien ja virtavesiluonnon monimuotoisuuden eteen. Tavoitteenamme on saada aikaan tuloksia, jotka näkyvät uhanalaisten lajien elpymisenä ja vesistöjen tilan kohentumisena.

Suojelemme sisävesiemme virtavesiä ja niissä asuvia lajeja:

  • Poistamme vaellusesteitä ja ennallistamme elinympäristöjä

    Poistamme turhia patoja ja vaellusesteitä ympäri Suomen monivuotisessa Vauhtia vaellukseen -hankkeessa. Lisäksi ennallistamme uhanalaisen taimenen elinympäristöjä K-Kalapolut-talkoissa yhteistyössä K-ryhmän kanssa. Molemmissa hankkeissa työskentelemme yhdessä maanomistajien ja talkoolaisten kanssa.

    Olemme myös mukana Euroopan komission osin rahoittamassa Freshabit LIFE IP -hankkeessa ja järjestämme talkooleirejä, joilla kunnostetaan uhanalaisten kalojen lisääntymisalueita. Lisäksi hankkeessa lisätään ihmisten tietoisuutta muun muassa ympäristökasvatuksen keinoin.

  • Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon

    Tällä hetkellä työskentelemme erityisesti virtavesiluontoa heikosti suojaavan vesilain avaamiseksi. Vesilain avaaminen tarkoittaisi sitä, että vesivoimalat olisivat velvoitettuja rakentamaan patoihin kalatiet vaelluskalojen nousun mahdollistamiseksi. Vaikutamme kalojen vahvemman lainsuojan puolesta myös erilaisissa työryhmissä. Vaikutimme myös yksityistielain uudistuksen taustalla.

  • Tuemme muita toimijoita virtavesien suojelussa

    Virtavesien vapauttaminen edellyttää yhteistyötä esimerkiksi muiden järjestöjen ja maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Monet toimijat ovat tehneet pitkäjänteistä käytännön työtä virtavesiemme suojelemiseksi. Olemme esimerkiksi palkinneet Virtavesien hoitoyhdistys Virhon kahdesti 20 000 euron arvoisalla Panda-palkinnolla ja tukeneet myös Kuurnan voimalaitoksen alueen kalastuksenvalvontaa.

  • Kerromme kuluttajille virtavesien suojelusta

    Yhdessä kuluttajien kanssa olemme onnistuneet vaikuttamaan suomalaisten kauppojen ja ravintoloiden kalavalikoimiin. WWF:n Kalaoppaan vihreällä listalla olevien kala- ja äyriäistuotteiden osuus on lisääntynyt Suomen markkinoilla, ja vältettäviä punaisen listan lajeja on tarjolla enää hyvin vähän.

  • Parannamme veden laatua joissa ja puroissa

    Vesiensuojelu 4K -hankkeessa tähtäämme vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen sisävesissä. Käytännön vesiensuojelutyötä tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa. Rakennamme esimerkiksi kosteikkoja, ennallistamme soita ja palautamme rakennettuja uomia luonnontilaan.

Miten sinä voit auttaa virtavesiä

Lähde mukaan virtavesitalkoisiin

WWF:n kunnostaa ja ennallistaa uhanalaisten vaelluskalojen elinympäristöjä talkoovoimin. Tule mukaan tekemään tärkeää työtä, jonka jälkeen purot ja joet solisevat jälleen esteettä!

Osallistu talkoisiin!

Lähde mukaan virtavesitalkoisiin

WWF:n kunnostaa ja ennallistaa uhanalaisten vaelluskalojen elinympäristöjä talkoovoimin. Tule mukaan tekemään tärkeää työtä, jonka jälkeen purot ja joet solisevat jälleen esteettä!

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.