Yli 12 miljoonaa ansalankaa uhkaa eläimiä Kaakkois-Aasiassa – moni uhanalainen laji vaarassa
Miljoonat ansalangat ajavat villieläimiä ahtaalle suojelluilla alueilla Kambodžassa, Laosissa ja Viet Namissa. WWF:n vasta julkistettu raportti arvioi ensimmäistä kertaa ansalankojen määrää näillä Kaakkois-Aasian alueilla.
Tutkittujen alueiden tilannetta kuvaillaan WWF:n raportissa ”ansalankakriisiksi”. WWF:n arvion mukaan ansalankoja on tutkituissa maissa 12,3 miljoonaa. Ansalangoilla metsästäminen uhkaa niin luonnon kuin ihmisten hyvinvointia.
“Ansalangat tappavat ja vahingoittavat eläimiä umpimähkään. Metsät tyhjenevät, kun ansoihin jää pinteeseen eläimiä tiikereistä norsuihin ja muurahaiskäpyihin. Näillä lajeilla ei ole mahdollisuutta selviytyä, elleivät Kaakkois-Aasian valtioiden hallitukset ryhdy nopeisiin toimiin kriisin torjumiseksi”, sanoo WWF Suomen kansainvälisen kehityksen asiantuntija Aleksi Heiskanen.
Alkeelliset ansalangat, jotka valmistetaan usein metallilangasta tai kaapelista, kasvattavat myös riskiä zoonoosien, eli eläimistä ihmisiin leviävien tautien, leviämiseen. Ansalangoilla metsästetään usein eläimiä, joilla on korkea riski zoonoosien levittämiseen. Tällaisia eläimiä ovat esimerkiksi muurahaiskäpy ja villisika.
Ansalankojen käyttöä lisää villieläinten lihan korkea kysyntä. Ansalangat vaikuttavat yli 700 maalla elävään nisäkkääseen, myös uhanlaisiin lajeihin, kuten tiikeriin ja aasiannorsuun. Ansalangat eivät aina tapa eläimiä heti, vaan ne saattavat kitua päiviä tai viikkoja ennen menehtymistään. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa eläin pääsee ansasta karkuun, se usein kuolee myöhemmin vammoihinsa tai infektioon.
Ansalangat uhkaavat myös tiikereitä. Kambodžan ja Viet Namin alueella tavattava indokiinantiikeri on erittäin uhanalainen.
Uhanalaiset tiikerit vaarassa
Ansalangat ovat merkittävä uhka Kambodžan ja Viet Namin alueella eläville tiikereille, jotka ovat tällä hetkellä äärimmäisen uhanalaisia. Laajalle levinnyt ansalankametsästys oli esimerkiksi yksi suurimmista syistä siihen, miksi tiikereiden määrä romahti jopa 50 prosentilla vuosien 2009‒2018 aikana Belum-Temengorin metsissä Malesiassa.
”Ilman tehokkaita toimia ansalangat voivat vauhdittaa sukupuuttojen aallon syntymistä Kaakkois-Aasiassa”, Heiskanen sanoo.
WWF vaatii, että kaakkoisaasialaiset hallitukset suitsivat ja estävät korkean riskin eläinlajien kauppaa, kuljetusta ja kulutusta. Alueella on satsattava entistä enemmän myös suojelualueiden hoitoon ja hallintaan.
“Pelkkä ansalankojen poistaminen ei riitä. Kaakkois-Aasian valtioiden hallitusten on valvottava lakiensa toteutumista nykyistä paremmin ja vahvistettava lainsäädäntöä entisestään. Lisäksi on toimittava yhdessä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Yhdessä voimme pysäyttää tämän uhan”, sanoo Sophia Lim, WWF Malesian pääjohtaja.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.