Luontoliven sääkset hyvästellään pian – mitä linnut tekevät, kun kamera on suljettu?

Sääksiä on seurattu WWF:n Luontolivessä maaliskuusta lähtien, ja sinä aikana katsojat ovat saaneet muun muassa jännittää poikasten kuoriutumista ja katsella lentoharjoituksia. Sääksiparin kolme poikasta saavuttivat lentokyvyn heinäkuun lopulla. Vaikka poikaset ovat viettäneet aikaa pesän ulkopuolella, toimii se niiden tukikohtana vielä noin kuukauden ajan lentokyvyn saavuttamisen jälkeen.

Suora lähetys Saimaan sääksipesältä päättyy pian. Sääksiä odottaa sen jälkeen pitkä muuttomatka Afrikkaan, jossa ne talvehtivat. Lähetyksen toteutuksessa auttaneen luontokuvaaja Juha Taskisen mukaan naaras lähtee tyypillisesti ensimmäisenä muuttomatkalle. Koiras jää vielä vahtimaan poikasia, jotka harjoittelevat lentämistä ja kalastusta.

Sääksisäätiön lintuharrastaja Markku Hyvärinen kertoo myös koiraan lähtevän matkaan ennen poikasia. Muutto kestää yhdestä kahteen kuukautta. Matkan aikana sääkset pysähtyvät ruokailemaan ja lepäämään.

”Sellaista perheidylliä sääksillä ei ole, että vanhemmat kuljettaisivat poikaset perille asti. Jollain merkillisellä tavalla poikaset löytävät omat kalastus- ja taukopaikkansa”, Hyvärinen sanoo.

Hyvärisen mukaan satelliittiseurannan avulla suomalaisten sääksien on todettu talvehtivan pääosin Länsi-Afrikassa. Joidenkin yksilöiden tiedetään muuttaneen itäiseen Afrikkaan. Luomuksen sivuilla voi seurata satelliittisääksien muuttoa. Esimerkiksi Iitu-sääksen kerrotaan aloittaneen syysmuuttoonsa viime vuonna 21. elokuuta ja saavuttaneen Afrikan mantereen 13. syyskuuta.

Muuttomatka ei ole vaaraton, sillä sääksien vaarana on joutua metsästetyksi.

Nuoret sääkset viettävät ensimmäiset vuotensa Afrikassa

Talvehdittuaan sääkset palaavat taas keväällä Pohjolaan pesimään. Poikkeuksena ovat nuoret sääkset, jotka viettävät ensimmäiset vuotensa Afrikassa. Hyvärisen mukaan linnut saavuttavat sukukypsyyden vasta vuoden tai kahden iässä, eikä niillä ole tarvetta muuttaa vielä pohjoiseen jatkamaan sukua.

Kun kevätmuuton aika koittaa, koiraat saapuvat tyypillisesti ennen naaraita synnyinseuduilleen pesimään. Hyvärisen mukaan koiras etsii itselleen reviirin, johon se alkaa tehdä pesää ja houkuttelee kumppanin paikalle.

Sääkset ovat usein paikkauskollisia, ja Taskisen mukaan saman sääksiparin tiedetään pesineen Saimaalla jo 15 vuotta. Kuitenkin sääkset voivat hakeutua synnyinseutuaan kauemmaksikin pesimään. Esimerkiksi aiempina vuosina Saimaan pesältä lähteneiden sääksien tiedetään pesineen sukukypsyyden saavutettuaan Hämeessä.

Sääksikamera on osa WWF:n Luontolive-palvelua, jossa voi seurata suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Toivon mukaan sääksien pesintää ja poikasten kehittymistä päästään seuraamaan Luontolivessä myös ensi vuonna. Tilaamalla WWF:n uutiskirjeen pysyt ajan tasalla Luontoliven tapahtumista ja esimerkiksi avattavista uusista kameroista.

Tekstissä on käytetty lähteenä myös seuraavaa teosta: Pertti Saurola – Juhani Koivu (1987): Sääksi.