Muuttoparvi levähti Suomessa 50 vuoden tauon jälkeen – Äärimmäisen uhanalaiset kiljuhanhet pääsivät turvallisesti Kreikkaan
Liminganlahdella tavattiin viime viikolla 27 kiljuhanhea, jotka ovat Suomessa äärimmäisen uhanalaisia. Kiljuhanhia ei ole syysmuutolla tavattu Suomessa noin 50 vuoteen. WWF pyysi paikallisia metsästysseuroja keskeyttämään hanhenmetsästyksen siksi aikaa, kun kiljuhanhet ovat paikalla. Alueelliset metsästystoimijat suhtautuivat asiaan rakentavasti, ja kiljuhanhet pääsivät turvallisesti jatkamaan muuttoaan etelään.
Liminganlahdella, Oulun eteläpuolella, tavattiin viime viikolla syysmuutolla levähtäviä kiljuhanhia ensimmäistä kertaa noin viiteenkymmeneen vuoteen. WWF vetosi heti kun ensihavainto kiljuhanhista saatiin, että Liminganlahden alueella hanhia ja vesilintuja metsästävät pidättäytyisivät kaikkien hanhien metsästämisestä siksi aikaa, kun kiljuhanhet ovat paikalla. Kiljuhanhet lähtivät Suomesta viime viikonlopun aikana ja ovat nyt jo saapuneet talvehtimispaikalleen Pohjois-Kreikkaan Kerkini-järvelle. Kevätmuutolla kiljuhanhet lepäilevät Perämeren alueella edelleen säännöllisesti.
”Paikalliset Limingan ja Lumijoen metsästysseurat ansaitsevat kiitoksen vastuullisuudestaan. Ne suhtautuivat WWF:n julkaisemaan vetoomukseen rakentavasti, ja julkaisivat myös omilla nettisivuillaan varoituksen, jotta rauhoitettuja kiljuhanhia ei joutuisi vahingossakaan ammutuksi. Näin uhanalaisen lajin ollessa kyseessä yhdenkin yksilön menettäminen on suuri isku kannalle”, toteaa WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.
”Parannettavaakin metsästyskäytännössä tuleville syksyille jäi, sillä kiljuhanhiparven ollessa alueella kuultiin runsaasti vesilintujen metsästäjien laukauksia aamu- ja iltahämärissä, jopa lähes tunnin ennen auringon nousua ja reilusti auringonlaskun jälkeen. Hämärissä tapahtuva metsästys on vaarallista rauhoitetuille lajeille, koska hämärissä ammuttavaa lajia ei käytännössä voi luotettavasti tunnistaa”, Tolvanen jatkaa.
Kiljuhanhi on rauhoitettu ja sen tappamisesta voidaan tuomita 6 391 euron korvauksiin. Tunturi-Lapissa pesivä kiljuhanhi on Pohjolan uhanalaisimpia pesimälintuja. Kanta oli pienimmillään 2000-luvun alussa alle 20 paria, mutta se on viime vuosina elpynyt noin 40 pariin. WWF:n kiljuhanhityöryhmä perustettiin vuonna 1984.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.