Suora lähetys Pohjois-Lapin tunturipurosta keräsi 135 000 katselukertaa

WWF:n Luontoliven suora lähetys seurasi erittäin uhanalaisten raakkujen eli jokihelmisimpukoiden elämää lähes kolmen kuukauden ajan. Lähetystä katsottiin 135 000 kertaa, ja keskimääräinen katseluaika oli noin viisi minuuttia.

Jopa yli 200-vuotiaaksi elävä raakku eli jokihelmisimpukka on Suomen pitkäikäisin eläin. Se oli hyvin runsaslukuinen vielä sata vuotta sitten. Helmestys oli kuitenkin hävittää raakun joistamme.

Raakkua uhkaavaan sukupuuttoon havahduttiin vihdoin 1955, jolloin laji rauhoitettiin Suomessa. Raakkukanta ei kuitenkaan elpynyt, sillä helmestys ei ollut sen ainoa uhka. Nykyään raakkua uhkaa etenkin sen elinympäristöjen, eli jokien ja purojen, kunnon heikentyminen. Muun muassa jokien patoaminen on kohtalokasta simpukoille, jotka ovat lisääntymisessään riippuvaisia paikallisista ja elinvoimaisista lohi- tai taimenkannoista. Raakun toukat kiinnittyvät aluksi kalan kiduksiin ja pudottautuvat ensimmäisen talven jälkeen joen hiekkapohjalle. Lohikalat ovat hävinneet patojen takia. Lisäksi jokien liettyminen voi haudata poikasia.

”Raakkukameran tarkoituksena oli lisätä tietoa simpukan elämästä ja sitä uhkaavista tekijöistä. Lukujen valossa uskallan sanoa onnistuneemme”, WWF:n viestintäjohtaja Joonas Fritze sanoo.

WWF toteuttaa raakkukameran Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämän SALMUS-projektin kanssa. Kameran tallenteiden uskotaan voivan auttaa myös lajin tutkimuksessa.

”Kunhan raakkukameran tallentamia videoita päästään tarkastelemaan ajan kanssa, saadaan niistä uutta taustatietoa uhanalaisten raakkujen suojelun tueksi”, kertoo projektipäällikkö Heikki Erkinaro.

Kamera oli osa WWF:n Luontoliveä

Raakkukamera oli osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Aiemmin kamerat ovat taltioineet muun muassa saimaannorpan, ahman, kyyn, metsälintujen, metsäpeuran, liito-oravan ja järvilohen elämää. Lähetyksiä on katsottu yhteensä yli 11 miljoonaa kertaa.

WWF toteutti raakkukameran yhdessä Metsähallituksen johtaman ja Kolarctic CBC 2014-2020 -ohjelmasta rahoitetun SALMUS-projektin kanssa. Kameran teknisestä toteutuksesta vastasivat Janne Neuvonen, Pukki Visuals ja WWF. Vedenalaiskamera on hankittu osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaa Vauhtia vaellukseen -hanketta, jonka omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle.

Jos haluat saada ensimmäisenä tiedon Luontoliven uusista kameroista, tilaa WWF:n uutiskirje klikkaamalla alla olevaa linkkiä.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Sinua saattaa kiinnostaa