Turskan tarina opettaa: pohjatroolaus tuhoaa Itämeren luontoa
Ylikalastus, vahingolliset kalastusmenetelmät ja niiden seurauksena kalakantojen romahtaminen – kaukaisia asioita? Ei lainkaan. Sama kehitys näkyy omalla Itämerellämme, mutta suunta voidaan kääntää.
Itämerellä esimerkiksi turskan pohjatroolaus on jo viime vuosituhannen puolella ryöstäytynyt käsistä ja vahingoittaa paitsi turskakantoja, myös koko Itämeren ekosysteemiä.
1980-luvun puolivälissä Itämerellä saatiin lähes 450 000 tonnia turskaa vuosittain. Vanhat valokuvat kertovat, että yksittäiset turskat saattoivat olla lähes kalastajan kokoisia.
Tältä turska näytti vielä 1990-luvulla.
Nykyään Itämeren vuosittainen turskasaalis on sekä liikakalastuksen että Itämeren huonontuneen tilan takia alle 20 000 tonnia.
Turskien koko on silminnähden kutistunut ja niitä vaivaavat monet taudit, kuten loiset, sekä aliravitsemus. Parhaassa kunnossa olevat turskat löytyvät alueilta, joissa ei pohjatroolata.
Pohjatrooli myllää merenpohjan
Turska on pohjakala, joka ui syvissä vesissä. Sitä kalastetaan etupäässä pohjatroolaamalla. Pohjatroolaus on kalastusmenetelmä, jossa raskasta kalaverkkoa vedetään pitkin meren pohjaa.
Murto-osaan kutistuneen Itämeren turskakannan kalastus on nykyään keskittynyt eteläiselle Itämerelle. Sitä harjoittavat eniten Tanska, Saksa, Puola ja Ruotsi.
Turskien koko on vuosikymmenten aikana kutistunut.
Trooliin jää kalojen lisäksi muitakin merenpohjan eliöitä, kuten kasveja, simpukoita ja selkärangattomia. WWF:n tuoreen raportin Sea under pressure: Bottom trawling impacts in the Baltic mukaan pohjatroolaus aiheuttaa lisäksi pitkään kestäviä vaurioita Itämeren pohjaan ja muuttaa ekosysteemin luonnollista tasapainoa ja ravintoketjuja.
Raportista käy ilmi, että luontoa vahingoittavaa pohjatroolausta harjoitetaan aktiivisesti myös Itämeren suojelualueilla.
Lisäksi raportin lähteenä olevissa pitkäaikaisissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, joiden mukaan pohjatroolaus voi kiihdyttää rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tämä johtuu siitä, että pohjatroolaus vapauttaa veteen merenpohjan sedimentteihin varastoitunutta hiiltä, ravinteita ja vierasaineita, kuten ympäristömyrkkyjä.
”Itämerellä pitkään jatkunut intensiivinen pohjatroolaus on vaikuttanut meriluontoon lähes kaikkialla, missä sitä on harjoitettu”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.
”Voi jopa sanoa, että pohjatroolaus on yksi merkittävä syy Itämeren huonoon tilaan.”
Itämeri on laboratorio
Äskettäin julkaistu WWF:n Living Planet 2020 -raportti kertoo karuja asioita ihmisen vaikutuksesta maailman merien tilaan.
Vain noin reilu kymmenesosa merien pinta-alasta on jossain määrin luonnontilaista. Jätteitä ja roskia löytyy jopa valtamerten syvänteistä, ja tutkituista kalakannoista kolmasosa on ylikalastettuja.
Suojeluasiantuntija Matti Ovaskan mukaan Itämerellä on käynnissä sama kehitys kuin maailman merillä. Itämerellä ollaan jopa muita edellä, niin hyvässä kuin pahassakin.
”Pohjatroolaus otettiin Itämerellä käyttöön jo 1940-luvulla, kun tekniikka vasta alkoi kehittyä. Itämeren ympärysvaltiot ovat teollistuneita maita, joilla on ollut käytössään varoja ja tekniikkaa. Lisäksi Itämeren koko ja muut ominaisuudet sopivat pohjatroolaukseen ”, Matti Ovaska sanoo.
Itämeri on laboratorio monelle muullekin asialle. Itämeri on esimerkiksi yksi maailman rehevöityneimpiä meriä, koska sinne on vuosikymmeniä päässyt liikaa ravinteita ennen kaikkea maa- ja metsätaloudesta, mutta myös teollisuuden ja kotitalouksien jätevesistä sekä liikenteestä.
Toisaalta Suomessa on ensimmäisenä kaikista Itämeren rantavaltioista otettu käyttöön uusia keinoja maatalouden ravinnevalumien vähentämiseksi, merikotka on saatu pelastettua ja meritaimenkantoja elvytettyä.
Kalastus ja meriluonnon suojelu
voidaan yhteensovittaa
Turskan hätätilan tulisi Matti Ovaskan mukaan pysäyttää EU:n ja Itämeren valtioiden päättäjät miettimään monia asioita uudella tavalla.
”Kalastuspolitiikan ja ympäristöä ja luontoa suojaavan lainsäädännön yhteensovittaminen ei Itämerellä selvästikään ole onnistunut”, Matti Ovaska toteaa.
”Nykyisiä kalastuskäytäntöjä on arvioitava uudelleen ja mietittävä pohjatroolaukselle vaihtoehtoja, joilla voimme turvata turskan ja monen muun lajin elinympäristöt.”
Itämeren valtiot kuuluvat maailman vauraimpiin ja teknisesti kehittyneimpiin. ”Juuri Itämerellä olisi mahdollista ohjata kalastusta tavalla, jonka tuloksena saisimme sekä hyvinvoivia, kasvavia kalakantoja että terveen meriekosysteemin”, Ovaska sanoo.
Muun muassa tämä on tehtävä turskan ja Itämeren suojelemiseksi
- Pannaan yhteistyössä muiden Itämeren valtioiden kanssa tehokkaasti toimeen nykyinen Itämeren suojelua koskeva lainsäädäntö.
- Kielletään pohjatroolaus kaikkien Itämeren valtioiden meriensuojelualueilla.
- Vähennetään kalastusta luonnon kannalta arvokkaimmissa Itämeren elinympäristöissä.
- Kielletään pohjatroolaus 12 merimailin säteellä rantaviivasta.
- Tehdään kalastuspolitiikasta nykyistä ympäristöystävällisempää ja läpinäkyvämpää.
Tämän sinä voit tehdä
- Tee kalaostoksesi WWF:n Kalaopasta seuraten, ja valitse mieluiten silakkaa ja särkikaloja.
- Syö vähemmän lihaa ja enemmän kalaa ja kasviksia. Itämeri kiittää!
- Liity WWF:n Itämeri-kummiksi
Auta Itämeri-kummina
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.