WWF:n uusi raportti: Selkärankaisten villieläinten populaatiot kutistuneet edelleen erittäin hälyttävästi

WWF:n Living Planet 2020 -raportti tuo jälleen uutta tietoa luonnon monimuotoisuuden ja selkärankaisten villieläinten populaatioiden kehityksestä. Raportti perustuu Living Planet -indeksiin, joka tarkastelee 4 392 selkärankaisen eläinlajin 20 811 populaatiota eri puolilla maapalloa. Nämä populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 68 prosenttia vuosina 1970–2016. Seurannassa on nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja. 

“Raportin tulokset ovat selkeä osoitus luonnon ahdingosta. Kun populaatiot pienentyvät jatkuvasti ja voimakkaasti, kehitys johtaa vääjäämättä lajien uhanalaistumiseen ja myös sukupuuttoriskin kasvuun”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Huolestuttavien uutisten syynä ihmisten toiminta

Selkärankaisten villieläinten populaatioiden pienentymisen taustalla on ihmisen toiminta. Etenkin elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ovat suuria uhkatekijöitä. 

“Olemme jo pitkään hyödyntäneet luontoa yli sen kantokyvyn. Ylikulutuksen on loputtava, sillä monimuotoinen luonto on myös meidän ihmisten hyvinvoinnin perusta. Luonto tarjoaa meille muun muassa ruokaa, puhdasta vettä ja lääkeaineita”, Rohweder sanoo.

Living Planet -raportin tulokset ovat äärimmäisen ajankohtaisia juuri nyt, kun koronapandemia on korostanut luonnon ja ihmisten terveyden välisiä kytköksiä. Samat syyt, jotka heikentävät luonnon monimuotoisuutta, nostavat riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen. Näihin syihin lukeutuvat muun muassa metsäkato, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen ylikulutus.

Lisää luonnonsuojelua ja kestävää ruoantuotantoa

Ratkaisuja tilanteen kääntämiseksi tarvitaan kipeästi. Living Planet -raportti esittelee olennaisena keinona suojelun lisäämisen: luonnonsuojelualueita täytyy ylläpitää ja lisätä, minkä lisäksi on ennallistettava ihmisen muokkaamia elinympäristöjä. Suojelun rinnalla tarvitaan myös kokonaisvaltaista muutosta. Ilman luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä, tuotantotapojen kehittämistä ja erityisesti ruokajärjestelmien uudistamista luonto ei voi palautua ja monimuotoisuuden tila parantua.

“Luontoon ja ilmastoon liittyviä poliittisia päätöksiä ja niiden toimeen panemista ei saa enää lykätä. Ne ovat terveytemme, hyvinvointimme ja turvallisuutemme kannalta välttämättömiä. Ensimmäisenä toimenpiteenä valtioiden tulee sitoutua YK:n biodiversiteettikokouksessa 30 prosentin sitovaan suojelutavoitteeseen, joka on myös EU:n biodiversiteettistrategian tavoite”, Rohweder toteaa.

“Lisäksi kaikkien koronakriisin elvytystoimien tulisi edistää luonnon monimuotoisuuden parempaa tilaa ja rajoittaa luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä“, Rohweder jatkaa.