Ministeriö uhmaa oikeuden päätöstä uudella esityksellään ahman tappoluvista
Maa- ja metsätalousministeriö esittää kahdeksan ahman metsästyskiintiötä Suomessa saimaannorppaakin harvinaisemmalle ahmalle. WWF:n tulkinnan mukaan esitys on Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen vastainen, sillä ministeriö ei edellytä selvityksiä Natura 2000 -luonnonsuojelualueille myönnettävistä tappoluvista. WWF vastustaa lähtökohtaisesti kaikkia ahmojen poikkeuslupia, kunnes kanta on selkeästi elpymässä.
Ahma on Suomen suurin näätäeläin ja se on luokiteltu meillä erittäin uhanalaiseksi. Niitä elää tällä hetkellä Suomessa noin 390 yksilöä.
Ahma ehti olla 35 vuotta täysin rauhoitettu, kunnes vuodesta 2017 lähtien niiden tappamiseksi on vuosittain myönnetty kahdeksan poikkeuslupaa. Maa- ja metsätalousministeriö on perustellut metsästystä tarpeella vähentää porovahinkoja. Tähän mennessä ahmoja on tapettu jo 32 yksilöä, ja nyt ministeriö esittää jälleen kahdeksan ahman metsästyskiintiötä poronhoitoalueen pohjois- ja itäosiin. Tunturi-Lapin ahmakanta on taantunut vuoden takaisesta jopa neljänneksellä, paljolti juuri poikkeusluvilla harjoitetun metsästyksen takia.
”Koska ahma on pitkäikäinen ja hidas lisääntymään, usean vuoden metsästyksen vaikutukset kertautuvat ja näkyvät jo selvästi pohjoisimman Lapin ahmakannan taantumisena. Vastustamme lähtökohtaisesti kaikkia ahmojen poikkeuslupia, kunnes ahmakanta on myös poronhoitoalueella selkeästi elpymässä erittäin uhanalaisesta asemastaan”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Oikeus päätti, ahma voitti
Viime vuosien aikana ahmojen tappolupia on myönnetty sellaisille Natura 2000 -alueille, jotka on perustettu myös ahmojen elinympäristön suojelua varten. Kaikkiaan viimeisten neljän talven aikana 20 ahmaa on tapettu tällaisilla luonnonsuojelualueilla. Viime vuonna WWF:n selvityksen mukaan tappolupia myönnettiin hatarin perustein.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin vuonna 2017 tekemästä valituksesta käynnistynyt oikeusprosessi ahmojen tappolupiin liittyen sai kauan odotetun päätöksen tänä keväänä, kun korkein hallinto-oikeus linjasi, ettei vuonna 2017 Natura 2000 -alueelle myönnetty poikkeuslupa ollut lainmukainen. Päätöksen mukaan poikkeuslupa olisi edellyttänyt Natura-selvitystä. Näitä vaadittuja selvityksiä ei ole tehty SLL:n valituksen jälkeenkään, vaikka lupia on vuosittain myönnetty Natura 2000 -alueille.
KHO:n päätöksestä huolimatta maa- ja metsätalousministeriö ei uusimmassa esityksessään edelleenkään selväsanaisesti edellytä poikkeusluvat myöntävää Suomen riistakeskusta teettämään Natura-selvityksiä.
”KHO:n ratkaisun jälkeen tilanteeseen ei liity juridista tulkinnanvaraisuutta. Jos poikkeuslupia myönnetään ilman Natura-arviointia sellaisille Natura 2000 -alueille, jotka on perustettu ahmojen elinympäristön suojelua varten, viranomaisten voidaan katsoa toimivan tietoisesti lain ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen vastaisesti. Tämä voisi johtaa tutkintaan virkatoimien laillisuudesta”, WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen sanoo.
WWF:n mielestä poikkeuslupia ei tule myöntää lainkaan Natura 2000 -alueille, jotka on perustettu ahmojen elinympäristön suojelua varten. Kaiken kaikkiaan WWF:n mielestä ahman suojelun ja porotalouden yhteensovittamiseen on haettava kestävämpiä ratkaisuja kuin erittäin uhanalaisen lajin metsästys. Yksi ratkaisu olisivat reviiripohjaiset eli ahman onnistuneiden pesintöjen määrän perusteella paliskunnalle maksettavat porovahinkojen korvaukset.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.