Muoviroskaa ja mikromuovia löytyy ympäri Suomen rannikkoa

Mikromuovia ja suurikokoisempia muoviroskia löytyy Suomen hiekkarannoilta aina Perämereltä Suomenlahden itäosaan saakka. Yleinen ja selkeästi erottuva muoviroskatyyppi on eläimillekin vahingollinen tupakantumppi. Keräsimme näytteitä rannoilta keväällä ja syksyllä 2020 ja analysoimme näytteet.

Keräsimme muoviroskia seitsemältä rannalta: Oulun Nallikarista, Vaasan Ahvensaaresta, Porin Yyteristä, Eurajoen Laitakarista, Porvoon Sondbystä, Suomenlinnan Patterilahdesta ja Hangon Bellevuesta. Roskaa kerättiin analyyseja varten rannan koosta riippuen 1–3 kohdasta yhtenäisesti määritellyiltä pinta-aloilta.

Helsingin Suomenlinnan ranta oli tutkituista rannoista odotetusti roskaantunein lähialueen runsaan rantarakentamisen takia.

”Suomenlinnan roskista suuri osa oli mereen joutuneita Espoon metron ruiskubetonoinnin muovikuituja. Myös lumen kaadolla mereen voi olla osuutta roskaisuuteen. Virkistyskäyttöön liittyviä roskia löytyi samansuuruisia määriä kuin muiltakin rannoilta”, sanoo WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo.

Yyteristä löytyi vähiten rantaroskaa, kun taas Bellevuen rannalta ei löytynyt tutkitusta näytteestä lainkaan mikromuovia. Rantaroskan määrä oli Bellevuessa keskimääräinen verrattuna muihin rantoihin.

”Yyterin ja Bellevuen rantojen puhtaudesta voi todennäköisesti kiittää sekä kaupunkien puistotoimien että paikallisten vapaaehtoisten siivoamisaktiivisuutta. Muillakin rannoilla tilanne olisi varmasti ollut pahempi ilman aiempia siivousponnistuksia”, Soirinsuo toteaa.

Muoviroskien keruuseen osallistui paikallisia vapaaehtoisia koronatilanteen sallimissa rajoissa. Talkoot toteutettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Pidä saaristo siistinä ry:n (PSS ry) kanssa.

Rantojen mikromuovia tutkittava lisää

Tietoa kerättiin sekä mikromuovin että suurikokoisen muoviroskan esiintymisestä. Mikromuovin määrä rantahiekassa oli suurin Suomenlinnassa. Toiseksi suurin määrä oli hiukan yllättäen kaupunkikeskustasta syrjässä olevassa Vaasan Ahvensaaressa, minkä jälkeen tulivat Oulun Nallikari, Porin Yyteri ja Eurajoen Laitakari sekä Porvoon Sondby. Hangon Bellevuen rannan näytteestä mikromuovia ei löytynyt lainkaan.

Mikromuovin määriä Suomen rantahiekassa ei juuri ole aiemmin tutkittu. Vain Syke on analysoinut kokeiluluonteisesti mikromuovien määrää hiekkanäytteistä Porvoon ja Kotkan rannoilta.

”Mitä pienempiä hiukkasia tutkitaan, sitä enemmän muovia löytyy. Jo ’suurikokoisen’, yli 0,3 millimetrin suuruisen, mikromuovin löytyminen lähes kaikilta rannoilta melko pienistä näytemääristä paljastaa tarpeen tutkia lisää ja tarkemmin”, Soirinsuo toteaa.

Tupakantumppikin on muovia

Suurikokoisen rantaroskan analyysissa käytimme Pidä Saaristo siistinä ry:n Siisti biitsi -hankkeen lomaketta. Siinä jaotellaan roskat 12 eri alaryhmään, joita ovat muun muassa muovi, lasi ja keramiikka, paperi ja pahvi, puuaines, tupakantumpit ja metalli.

Muovi oli keväällä yleisin roskatyyppi Oulun, Porin, Hangon ja Helsingin rannoilla. Erikseen luokiteltu, mutta muovia sisältävä tupakantumppi piti kärkipaikkaa Vaasan ja Porvoon rannoilla. Keramiikka ja lasi oli Eurajoella niukasti muovia yleisempi roskatyyppi. Syksyn tulokset ovat hyvin saman suuntaiset.

”Moni ei miellä tupakantumppeja muoviroskaksi. Tupakoiden filtterit tehdään kuitenkin selluloosa-asetaatista, joka on muovi. Tumpin hajoaminen luonnossa vie keskimäärin kahdesta viiteen vuotta, ja muun muassa kalat ja linnut luulevat niitä ruoaksi. Tämä voi johtaa jopa eläinten kuolemaan suolitukoksen tai tupakan sisältämistä haitta-aineista johtuvan myrkytyksen vuoksi”, sanoo Soirinsuo.

 

Kuvassa roskankeruupihdit, joilla otetaan styroksinpalasta maasta

Isoilta rakennustyömailta ajautuu usein roskia rannoille.

Roskaseurannalla tarpeellista tietoa

Anna Soirinsuon mukaan roskaseuranta tulisi ottaa osaksi rannikolla tapahtuvan ihmistoiminnan vaikutusten selvittämistä.

”Rantaroskien määrä ja laatu olisi otettava mukaan yhdeksi ympäristövaikutusten arvioinnin velvoitetarkkailun mittariksi, kun seurataan ihmisten meriympäristöön kohdistuvien toimien vaikutuksia. Tällaisia toimia ovat muun muassa rakentaminen ja lumen kaato suoraan mereen. Mittareiksi soveltuvat sekä isompi rantaroska että mikromuovi.”

Suomessa tehdään lähivuosina paljon muoviroskaantumisen kitkemiseksi: Tänä vuonna aletaan panna toimeen EU:n kertakäyttömuovituotteita koskevaa lainsäädäntöä ja toteuttaa Suomen muovitiekarttaa. Valmistelussa on myös uusi merenhoidon toimenpideohjelma.

”Näiden toimien vaikuttavuus pitää saada dokumentoitua. Siihen tarvitaan seurantaa. WWF:n kanta on, että rantaroskan seurantaa tulisi jatkossa laajentaa Suomen rannikolla ja sisällyttää rantojen mikromuovien seuranta merenhoidon seurantaan EU:n suosituksen mukaisesti.”

Juttua on korjattu 20.1.2021.: Ahvenniemi on korjattu Ahvensaareksi ja jutun 4. kappale on muutettu kuulumaan: “Yyteristä löytyi vähiten rantaroskaa, kun taas Bellevuen rannalta ei löytynyt tutkitusta näytteestä lainkaan mikromuovia. Rantaroskan määrä oli Bellevuessa keskimääräinen verrattuna muihin rantoihin.”

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!

Auta Itämeri-kummina

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!