Tältä näyttää ilmastokestävä rakennuskanta nyt ja lähitulevaisuudessa – ”Energiatehokkuuden parantaminen pienentää kustannuksia ja parantaa asumisviihtyvyyttä”

Miltä näyttää ilmastokestävä rakennuskanta?

Kaisa-Reeta Koskinen, Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma, Helsingin kaupunki:

”Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta ilmastokestävä rakennuskanta on energiatehokas ja materiaaleiltaan vähähiilinen, ja sen tarvitsema energia tuotetaan vähähiilisesti ja tehokkaasti. Rakennuksia huolletaan ja ylläpidetään niin, että ne ovat mahdollisimman pitkäikäisiä. Ne on sijoitettu niin, että liikkumisesta syntyy mahdollisimman vähän päästöjä, ja ettei turhia neliöitä tarvitse lämmittää.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta ilmastokestävä rakennuskanta on mitoitettu niin, että rakenteet kestävät muuttuvat sääolot, ja että esimerkiksi hulevesien hallinnasta ja jäähdytyksestä on huolehdittu. Myös nouseva vedenpinta on tärkeää huomioida rakennuksen sijoittelussa.”

Teemu Lehtinen, KIRAHub:

”Minulle ilmastokestävyys tarkoittaa nykyisen rakennuskannan maksimaalista hyödyntämistä, älykästä ja käyttäjiin sopeutuvaa talotekniikkaa ja energiankulutusta, päästötöntä energiantuotantoa, elinkaaren kestäviä suunnitteluratkaisuja ja ikuisesti kiertäviä tai uusiutuvia ja luotettavasti jäljitettäviä materiaalivalintoja.

Kysymys sai myös pohtimaan, näkyykö ilmastokestävyys rakennuksissa ulospäin. Tällä hetkellä se voisi näkyä ainakin aurinkopaneeleina katoilla, puisina rakenteina ja julkisivuina (kestävästi hakatusta puusta) ja älykkään talotekniikan ohjauspaneeleina. Tulevaisuudessa eroa ei ehkä enää huomaa: energiaratkaisut integroituvat julkisivuihin ja ikkunoihin, älykäs talotekniikka mukautuu käyttäjän toimintaan itsestään, ikuisesti kiertävät materiaalit pinnoissa eivät paljastakaan alkuperäänsä, ja tilat muuntuvat aina uudestaan ja uudestaan muuttuviin tarpeisiin.”

Markus Steinby ja Nikolas Salomaa, nollaE:

”Ilmastokestävyyttä tarkasteltaessa on hyvä tiedostaa, että rakennuksen ilmastovaikutukset ovat erilaisia sen elinkaaren eri vaiheissa. Yksittäisen rakennuksen elinkaari rakentamisesta purkamiseen on myös hyvin pitkä. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa ilmastokestävän rakennuskannan luomiseen kuvastaa hyvin periaate build back better, eli kun rakennetaan uutta, niin tehdään parempaa. Aina, kun toimenpiteitä harkitaan, ne tulee suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman ilmastokestävästi. Oikealla tavalla toteutetut energiatehokkuustoimet myös pienentävät kustannuksia ja parantavat asumisviihtyvyyttä.”

Mitkä ovat tärkeimmät toimenpiteet ilmastokestävän rakennuskannan saavuttamiseksi tällä hetkellä?

Markus Steinby ja Nikolas Salomaa, nollaE:

”Keskusteluista on siirryttävä toimenpiteisiin mahdollisimman nopeasti ja laajasti niin yksittäisten kohteiden kuin kiinteistökokonaisuuksian osalta. Energiatehokkuuden parantaminen on hyvin tehokas tapa lisätä kiinteistön ilmastokestävyyttä sen elinkaaren aikana. Energiatehokkuutta parantavat toimet ovat usein myös hyvinkin kannattavia taloudellisesti.

Kaikkein tärkein toimenpide on perusteellinen suunnittelu. Se vastaa yleensä alle kymmenen prosenttia kokonaiskustannuksista mutta määrittää 90 % lopputuloksen ilmastokestävyydestä ja investointikustannuksista. Kokemuksemme mukaan jokainen kiinteistö on yksilöllinen, ja huipputulosten saavuttamiseksi tarvitaan järjestelmällistä ja määrätietoista lähestymistä, jossa lasketaan kaikki eri toimenpiteet ja niiden ristikkäisvaikutukset. Näin voidaan suunnitella ja toteuttaa optimaalinen yhdistelmä erilaisia toimenpiteitä.”

Kaisa-Reeta Koskinen, Hiilineutraali Helsinki 2035:

”Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta on keskeistä, ettei uutta rakenneta tarpeettomasti vaan pyritään aina ensisijaisesti korjaamaan ja ylläpitämään olemassa olevaa rakennuskantaa. Näin voidaan oleellisesti pienentää rakennusaikaisia päästöjä. Energiaremontit ovat lähtökohtaisesti taloudellisesti kannattavia, ja kunnianhimoisiin remontteihin kannattaa panostaa. Eniten potentiaalia energiatehokkuuden parantamiseen on 1960–1980-luvuilla rakennetuissa taloissa, mutta lähes kaikista rakennuksista löytyy jotain, jota taloudellisesti kannattaa parantaa.

Jos uusia rakennuksia joudutaan rakentamaan, niistä tulee tehdä mahdollisimman energiatehokkaita, ja ne tulee varustaa kestävällä lämmityksellä. Myös rakennusten runkomateriaaleihin on syytä kiinnittää huomiota, ja uusille alueille rakennettaessa tulee jo suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota liikkumiseen.”

Teemu Lehtinen, KIRAHub:

”Juuri nyt on tärkeää demonstroida, mikä on mahdollista, kehittää läpinäkyviä mittareita päätöksenteon ohjaamiseksi, keskittyä elinkaarikustannuksiin investointikustannusten sijaan, kehittää uusia liiketoimintamalleja ja tarjota todellisia vaihtoehtoja kuluttajille ja päätöksentekijöille. Kuluttajilla täytyy olla valtaa valita fiksumpi ratkaisu. Lisäksi tarvitaan rohkeutta elää omien arvojen mukaisesti.”

Miltä kiinteistöjen omistus näyttää kymmenen vuoden päästä?

Teemu Lehtinen, KIRAHub:

”Jossain määrin palvelullistuminen tulee vahvemmin myös kiinteistöalalle. Tiloja ei haluta enää omistaa, vaan niitä ostetaan palveluna. Syklit lyhenevät, tarpeet muuttuvat, alustat ja verkostot voittavat. Ostetaan arvopohjaista elämäntapaa, tietyssä paikassa tietynlaisella vaikutuksella tapahtuvaa toimintaa, kokonaisuutta ympärillä, systeemiä, kuukausi-, päivä-, tunti- tai minuuttimaksulla. Kiinteistöistä tulee palvelualusta, joka kytkeytyy laajempaan palveluekosysteemiin jopa globaalilla tasolla. Arvontuotto syntyy palveluista, ei enää kiinteistöstä itsestään. Osalla fyysisen sijainnin merkitys ehkä vähenee, virtuaaliulottuvuuden merkitys kasvaa. Toisilla fyysisen sijainnin merkitys ehkä kasvaa, halutaan juurtua paikkaan. Toisaalta virtuaalisesti mikä vain on mahdollista. Ehkä virtuaalinen kiinteistöbisnes kasvaa suuremmaksi kuin fyysinen?”

Kaisa-Reeta Koskinen, Hiilineutraali Helsinki 2035:

”Yksittäisissä taloyhtiöissä päätöksentekoa ohjaa usein raha, joten remonttien ja perusparannusten tulee olla taloudellisesti kannattavia – eli maksaa itsensä takaisin. Suoran takaisinmaksuaikalaskennan lisäksi yksittäisissä taloyhtiöissä tulisi nostaa ymmärrystä remonttien vaikutuksesta asuntojen arvoon. Myös vertaiskokemusten hyödyntämisessä on iso potentiaali. Kiinteistösijoittajille taas on tärkeää investoinnille saatu tuotto; tällä hetkellä energiatehokkuusinvestointien tuotto on huippuluokkaa!

Helsingin kaupunki on asettanut omalle rakennuskannalleen suorat energiavaatimukset: kaikki uudet asuinrakennukset rakennetaan A-luokkaan, toimitiloissa energialuokan tulee olla 30 prosenttia kansallista normia pienempi, ja jokaisessa peruskorjauksessa pienennetään E-luokkaa kolmanneksella.  Uudisrakentamista ohjaamaan tarvitaan kuitenkin myös kansallista normiohjausta, jonka tulee olla rohkeampaa ja kunnianhimoisempaa. Kansallisia energiavaatimuksia on varaa korottaa reilusti.”

Markus Steinby ja Nikolas Salomaa, nollaE:

”Digitalisaation tuomat mahdollisuudet yhdessä kiinteistöjen palvelumuotoisen käytön kanssa voivat luoda eräänlaisen alustan tai verkoston, jonka seurauksena ilmaston ja ympäristön kokonaiskuormitus laskee samalla kun käyttäjien arvo nousee. Tämä edustaisi kuitenkin hyvin vahvaa muutosta tähänastisiin markkinakäytäntöihin, joten vision todennäköisyys toteutua ei ole valtavan suuri. Toisaalta koronapandempia on murtanut kerralla monia myyttejä ja käytäntöjä eri aloilla, joten mielenkiinnolla odotamme, mitä muutoksia seuraava vuosikymmen tuo mukanaan. Vastuullisuuden merkitys on kasvanut, joten uskomme, että kiinteistöjä tullaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti hallinnoimaan yhä vastuullisemmin erityisesti ilmaston ja ympäristön kannalta.”

Kaisa-Reeta Koskinen on projektinjohtaja Helsingin kaupungin Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa.

Nikolas Salomaa on toimitusjohtaja ja Markus Steinby johtaja energiatehokkuuden konsulttitoimisto nollaE:ssä.

Teemu Lehtinen on toimitusjohtaja rakennetun ympäristön kestävää digitalisaatiota vauhdittavassa yleishyödyllisessä yhdistyksessä, KIRAHubissa.