WWF:n raportti: Maailman arvokkaimmat sademetsäalueet katoavat vauhdilla ja heikentävät mennessään suojaa tartuntatauteja vastaan
Maailman metsäkato keskittyy erityisesti Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan ”metsäkatovyöhykkeille”, käy ilmi WWF:n uudesta raportista. Näillä alueilla metsäkato on ollut erittäin hälyttävää: vain reilussa vuosikymmenessä alueilta on tuhottu 43 miljoonan hehtaarin kokoinen alue sademetsää. Suurin syy metsien tuhoon on ruoantuotanto. Metsät ovat avainasemassa myös esimerkiksi eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien ehkäisyssä.
WWF:n Deforestation fronts: Drivers and responses in a changing world -raportissa tarkasteltiin 24 metsäkatovyöhykkeen trooppisten ja sub-trooppisten metsien tilannetta 13 vuoden aikana. Raportista käy ilmi, että vuosien 2004-2017 aikana tutkituilta vyöhykkeiltä on kadonnut 43 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä vastaa suunnilleen Ruotsin pinta-alan kokoista aluetta.
WWF:n raportissa tarkasteltiin metsäkatoa 24:llä metsäkatovyöhykkeellä Väli- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa sekä Australiassa. Raportin tarkastelemat alueet on merkitty kartassa punaisella. Lähde: Deforestation Fronts: Drivers and Responses in a Changing World (2021)
Metsillä on suora vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvinvoivat metsät ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja torjuvat ilmastokriisiä. Lisäksi metsät toimivat suojavyöhykkeenä eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja vastaan.
“Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme. Toivon, että koronaviruspandemia on saanut meidät ymmärtämään, ettemme voi jatkaa luonnon riistämistä ja metsien tuhoamista entiseen tapaan”, sanoo WWF:n metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
Metsäkato on uhka terveydellemme
Jatkuvasti kutistuva metsäpeite vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä suorasti että epäsuorasti. Metsäkato on kiihtynyt erityisesti sellaisilla alueilla, missä useat alkuperäiskansat ovat riippuvaisia metsien tarjoamasta toimeentulosta. Lisäksi hyvinvoivat metsät mahdollistavat esimerkiksi puhtaan juomaveden saannin.
Metsäkato liittyy myös viruspandemioihin. Useat epidemiat ja tautiesiintymät ovat saaneet alkunsa siitä, että tauti on levinnyt villi- ja kotieläimistä ihmisiin. Metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö nostavat riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien, eli zoonoosien, leviämiseen.
”Terveet metsäalueet pitävät yllä laajaa lajikirjoa. Metsien pirstoutuessa ja kadotessa viruksia kantavien villieläinten ihmiskontaktit lisääntyvät ja tartuntataudit leviävät todennäköisemmin ihmisiin”, Kaukonen sanoo
Laittomia hakkuita kuvattuna droonilla 15. joulukuuta 2019 Uru-Eu-Wau-Wau -alkuperäiskansan alueella Brasilian Rondôniassa.
Metsäkadon pysäyttämiselle ei yhtä ainoaa ratkaisua
Raportin mukaan kaupallinen laaja-alainen maanviljely sekä lihatuotanto ovat suurimpia syitä metsäkadolle. Muita syitä ovat pienviljely, puuplantaasit sekä teiden, rautateiden, kaivosten ja muun infrastruktuurin rakentaminen. Taustasyinä vaikuttavat usein epäselvät maanomistussuhteet, heikko hallinto ja korruptio sekä köyhyys.
Metsäkadon syyt vaihtelevat myös alueittain. Etelä-Amerikan metsäkato johtuu pääosin kaupallisesta maanviljelystä ja erityisesti soijan viljelystä ja lihakarjan kasvatuksesta. Afrikassa metsäkadon ja metsien pirstaloitumisen syy on väkiluvun kasvu ja pienviljely sekä kasvava polttopuun tarve. Aasiassa sademetsät häviävät öljypalmu- ja selluplantaasien, sekä kumi- ja ruokahyödykkeiden viljelyn tieltä.
”Metsäkato on itseään ruokkiva kehä: Mitä enemmän metsää tuhotaan ja mitä pienemmiksi alueiksi metsät ovat pirstaloituneet, sitä otollisempia ne ovat myös metsäpaloille”, Kaukonen kertoo.
WWF:n tavoitteena on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi WWF:n tavoitteena on saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin, sekä ennallistaa 350 miljoonaa hehtaaria metsiä kokonaan tai osittain luonnontilaisiksi.
Suomalaiset voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa sademetsien tulevaisuuteen. Sademetsiä voi suojella syömällä kasvispainotteisesti ja valitsemalla kestävästi tuotettuja elintarvike- ja metsätuotteita.
”Metsäkadon pysäyttämiselle ei ole yhtä ainoaa joka paikassa toimivaa keinoa. Jotta voimme suojella meille kaikille elintärkeitä metsiä, on meidän tehtävä aluekohtaisia suojelusuunnitelmia. Näissä suunnitelmissa määritellään tarkasti se, missä metsä suojellaan, missä paikalliset voivat viljellä ja missä karja voi laiduntaa. Näillä alueilla on erittäin tärkeää myös tukea alkuperäiskansojen oikeuksia omiin metsäalueisiinsa. Voimme suojella metsiä vain hyvässä yhteistyössä paikallisten kanssa.”, Kaukonen kertoo.
WWF Suomi on esimerkiksi tukenut Indonesian Borneolla trooppisten sademetsien suojelua ja vastuullista käyttöä jo yli kymmenen vuoden ajan. Alue on yksi maailman pahimmista metsäkatovyöhykkeistä.
”Borneolla on keskitytty kestävän maankäytön suunnitteluun yhdessä paikallisyhteisöjen ja viranomaisten kanssa. Työn tuloksena yli miljoona hehtaaria arvokasta sademetsää on saatu suojelun ja kestävän käytön piiriin. Ilman tätä työtä on todennäköistä, että myös osa näistä alueista olisi tuhoutunut”, Kaukonen sanoo.
Auta nyt WWF-kummina
Me häviämme, jos luonto häviää. Vain yhdessä voimme pysäyttää metsäkadon. WWF-kummina olet kanssamme pelastamassa maailman metsiä koko kansainvälisen verkostomme voimin. Suojelemalla luonnon monimuotoisuutta, suojelemme myös kaikkia ihmisen elämän mahdollistavia asioita.