Kuhina käy Norppaliven kivillä – mutta miten norpat erottaa toisistaan?
Kulunut kevät on ollut WWF:n Norppalivessä erityisen tapahtumarikas. Saimaan rantakivillä on nähty Norppaliven aikaisempien tuotantokausien päätähti Pullervo ja ensimmäiseltä vuodelta tuttu Siiri. Kuviin on uiskennellut myös uusia tuttavuuksia.
Saimaannorpat Pullervo ja Siiri ovat tuttuja Norppaliven katsojille jo aikaisemmilta tuotantokausilta, mutta livelähetyksen kuvissa on vieraillut tänä keväänä myös kaksi hieman tuntemattomampaa norppayksilöä. Kummankaan sukupuoli ei ole tutkijoilla tiedossa.
Ensimmäinen tulokas, Phs 441, kiipesi Norppaliven rantakivelle sunnuntaina 16.5.
”Phs441 on meillekin uusi tuttavuus, ja se on havaittu ensimmäistä kertaa vuonna 2019’’, Itä-Suomen yliopiston norppatutkija Piia Mutka sanoo.
Toinen norppa, joka on tehnyt tänä vuonna ensiesiintymisen livekamerassa, on Phs256. Se lekotteli kameran edessä tiistaina 18.5. Pian paikalle lipui Pullervo. Kohtaaminen äityi kärhämäksi, jonka seurauksena uusi tulokas joutui vetäytymään paikalta. Tutkijat tietävät vielä varsin vähän kyseisestä yksilöstä.
”Phs256 on syntynyt vuonna 2016. Kuuttivuoden jälkeen se nähtiin seuraavan kerran vasta vuonna 2020”, Mutka sanoo.
Mittelön jälkeen Pullervon seuraksi kivelle nousi Phs441. Norpat lekottelivat sulassa sovussa aina seuraavaan aamuun saakka, kunnes paikalle ui kolmas norppa, jota Itä-Suomen yliopiston tutkijat eivät pystyneet tunnistamaan.
’’Pullervo tuntui hermostuvan kolmannen norpan läsnäolosta, ja aggressio purkautui silloin Phs441:een. Muuten kaksikko on ollut kivillä rauhallisesti’’, Mutka kommentoi Norppalivessä nähtyä tilannetta.
Taistelut eivät ole vaarallisia
Norppien välisistä sosiaalisista suhteista ja keskinäisestä käyttäytymisestä tiedetään vielä hyvin vähän. Mutka huomauttaa, että tutkijat pääsevät tarkastelemaan vain aikaa, jonka norpat viettävät maalla. Vedenalaisesta käyttäytymisestä ei tutkijoillakaan ole juuri tietoja.
Saimaannorpat ovat hyvin paikkauskollisia. Mutkan mukaan samoilla paikoilla paljon liikkuvat eläimet luultavasti tottuvat toisiinsa, ja suhtautuvat siksi toistensa läheisyyteen rennommin, kun taas vieraampaan yksilöön suhtautuminen on reviiritietoisempaa.
”Nisäkäsurokset ovat usein melko kohteliaita naaraita kohtaan, ja näin vaikuttaisi olevan myös saimaannorpan kohdalla. On myös spekuloitu, että norpat voisivat muodostaa löyhiä parisuhteita. Urokset voivat kuitenkin toisinaan olla toisia uroksia kohtaan aggressiivisia, mutta toisilleen tuttujakin uroksia on”, Mutka sanoo.
”Naaraat välttävät synnyttämistä kovin lähekkäin, eli niidenkin välillä lienee jonkinlaista reviirikäyttäytymistä”, Mutka jatkaa.
Norpat eivät vahingoita toisiaan vakavasti ottaessaan yhteen.
”Nahistelut ovat aika yleisiä. Joskus norpat painivat kunnolla ja tappelu yltyy, kunnes toinen alistuu ja vetäytyy. Haavojakin saattaa taistelussa tulla, mutta se ei ole vaarallista”, WWF:ää Norppaliven toteutuksessa auttava kalastaja-luontokuvaaja Juha Taskinen sanoo.
Tunnistaminen vaatii tarkkaa silmää
Saimaannorpat voi erottaa toisistaan yksilöllisen turkkikuvion perusteella. Kuvio on sama koko norpan eliniän ajan ja näkyy heti poikaskarvan vaihduttua. Myös Norppalivessä näkyvät yksilöt tunnistetaan turkkikuvion perusteella. Valon määrä ja kulma, turkin kosteus, karvanvaihdon vaihe ja norpan asento vaikuttavat kaikki siihen, miten hyvin kuvio näkyy, ja kuinka vaalealta tai tummalta pohjaväri näyttää. Pullervo näyttää Mutkan mukaan yleensä Norppaliven kuvissa vaaleimman harmaalle, ja Phs256 ja Phs441 puolestaan vaikuttavat väritykseltään hiukan tummemmilta.
’’Siirin ja Pullervon turkin kiehkurakuviot ovat vähän tiheämmässä, ja Phs256:lla taitaa olla muita enemmän yksittäisiä rinkuloita etenkin vasemmalla kyljellä. Me täällä Itä-Suomen yliopistolla yritämme pysyä koko ajan kartalla siitä, kuka kulloinkin kivillä makaa”, Mutka kertoo.
Kaikilla tunnistetuilla norpilla on oma Phs-alkuinen tunnuksensa. Siirin tunnus on Phs142 ja Pullervon Phs106. Mutka selventää, että Phs tulee saimaannorpan tieteellisestä nimestä Pusa hispida saimensis ja numero tunnistusjärjestyksestä. Tunnistettuja yksilöitä on WWF:n ylläpitämässä Norppagalleriassa jo yli 440, eikä kaikkia ole erikseen nimetty.
Pullervolla on vasemmalla kyljellä hyvin omalaatuinen selkäpuolelta lähtevä, isohko koukkumainen kuvio, jonka päässä on ympyrä.
Siirillä on niin ikään koukkumainen kuvio vasemmalla, mutta se koostuu kolmesta ympyrästä ja on keskellä kylkeä.
Phs441:llä on suurehko, vinossa oleva kahdeksikkomainen kuvio oikealla puolella lähellä sen takapäätä. Lisäksi sillä on suuri pullea kuvio vasemman kyljen takaosassa.
Phs256:sta on vähiten kuvamateriaalia ja tunnistaminen oli jopa Itä-Suomen yliopiston tutkijoille hyvin haastavaa. Sillä on rinkulat muita harvemmassa ja ne ovat enemmän erillään.
Pötköttääkö Pullervo kivellä?
Tervetuloa seuraamaan erittäin uhanalaisia saimaannorppia suorassa lähetyksessä, jossa on tänä vuonna mukana myös ääni. Ihastuttavia hetkiä Norppaliven parissa!