Hunajaa, sähköaitoja ja radiolähettimiä – Näillä keinoilla WWF suojelee uhanalaisia jaguaareja, tiikereitä ja leijonia

Jaguaarit, tiikerit ja leijonat ovat ahdingossa eri puolilla maailmaa. Niiden elinympäristöjä raivataan muun muassa maanviljelyn, karjankasvatuksen ja plantaasien tieltä. Kun kissaeläinten elinympäristöt pienenevät, ne kohtaavat yhä useammin ihmisiä. Saaliseläinten vähentyessä ne päätyvät saalistamaan karjaa ja kotieläimiä. Suurten kissaeläinten suojelu onnistuu ainoastaan, kun myös paikalliset ihmiset ovat mukana suojelemassa niitä. Keräsimme kolme esimerkkiä, miten WWF ratkoo ihmisten ja kissaeläinten välisiä konflikteja.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

1 Sähköaita pitää jaguaarit öisin poissa Meksikossa

Eräänä yönä jaguaari hyökkäsi varsan kimppuun La Palizadan kylässä Lounais-Meksikossa. Hyökkäys oli jo kolmas kuukauden sisään. Kylän maanviljelijöiden mitta alkoi taas täyttyä. Aiempien hyökkäysten takia ainakin seitsemän jaguaaria tapettiin kolmen vuoden sisällä alueella. Meksikossa elää tällä hetkellä arviolta vain 4 000 jaguaaria, ja lajia uhkaa kadota Meksikosta.

Kyläläiset ottivat yhteyttä Meksikon WWF:n paikallisosastoon ja pyysivät apua. WWF asensi yhdessä paikallisen Animal Karma -järjestön kanssa maatilojen ympärille aurinkopaneeleilla toimivan sähköaidan. Jos jaguaari koskettaa aitaa, se lähettää pienen sähköiskun, mikä karkottaa eläimen. Aidan myötä kyläläiset tuntevat olonsa aiempaa turvallisemmaksi. Lisäksi he saivat ensimmäistä kertaa kyläänsä sähköt. Kyläläisten lapset voivat lukea läksynsä aurinkopaneeleilla toimivien sähkölamppujen valossa samalla kun uhanalaiset jaguaarit säästyvät salametsästykseltä.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

2 Hunaja auttaa tiikereitä Kiinassa

Kun Lao Wu oli lapsi, vuoristoinen Huangnihen suojelualue vilisi villieläimiä, myös tiikereitä. Mutta koska kyläläiset olivat köyhiä, he metsästivät tiikereitä niiden turkin takia ja syötäväksi. Puidenhakkuu vuorilta köyhdytti alueen ihmisten ja eläinten elämää edelleen. Vaikka villieläinten metsästys alueella kiellettiin, köyhyyden takia tiikerien metsästyksen takaama toimeentulo houkutteli kyläläisiä edelleen. Wu sanoo, että vaikka he tiesivät, että villieläimiä on suojeltava, eläimiä oli vaikea suojella, kun perheellä ei ollut syötävää.

Parantaakseen tiikerien suojelualueella elävien ihmisten toimeentuloa WWF lahjoitti 400 mehiläispesää kyläläisille ja koulutti heidät mehiläistarhureiksi. Wun perhe sai 35 mehiläispesää, ja hän aikoo laajentaa tuotantoa edelleen. Mehiläispesät ovat parantaneet kyläläisten toimeentuloa, joten paine tiikereiden salametsästykseen on vähentynyt. Hunajatuloilla tuetaan myös vapaaehtoisia, jotka etsivät ja purkavat suojelualueelta villieläinpyydyksiä ja -ansoja.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

3 Leijonien radiopannat suojaavat Sambiassa

Sioma Ngwezin kansallispuisto Sambiassa on yksi tärkeitä kissaeläinten suojelualueita. Se sijaitsee rinnakkain Angolan puolella sijaitsevan suuren kansallispuiston kanssa. Molempien maiden sisällissodat ja konfliktit lisäsivät kansallispuistojen eläinten salametsästystä. Puistoihin on kuitenkaan päässyt vaeltamaan uusia eläimiä naapurimaista Namibiasta ja Botswanasta. Sambian puolella ei ole aiemmin tiedetty, millaisia reittejä eläimet, kuten leijonat, käyttävät alueiden välillä.

WWF asensi yhteistyössä Sambian viranomaisten kanssa ensimmäistä kertaa radiopannat neljälle leijonalle ja kahdelle hyeenakoiralle Sioma Ngwezin kansallispuistossa. Radiolähettimien avulla leijonien ja hyeenakoirien liikkeitä voidaan ensimmäistä kertaa tutkia ja oppia niistä lisää. Radiolähettimet auttavat havaitsemaan, milloin leijonien ja ihmisten tiet risteävät. Lähettimet auttavat varoittamaan paikallisia asukkaita eläinten lähestymisestä. Kun paikalliset voivat viedä karjansa suojaan etukäteen, kissaeläinten ja ihmisten konfliktit voidaan ennaltaehkäistä.