Tiikerien määrä saatiin kasvuun Bhutanissa – tutkimustyössä käytettyihin riistakameroihin tallentui kirjava joukko kissapetoja

Tänään vietettävän kansainvälisen tiikeripäivän kruunaavat iloiset uutiset Bhutanista: Villien tiikereiden määrä on kasvanut maassa yli neljänneksellä sitten edellisen kanta-arvion.

Bhutan julkaisi tänään kansainvälisenä tiikeripäivänä uuden arvion maan tiikerikannan koosta. Arvion mukaan Bhutanissa elää tällä hetkellä 131 luonnonvaraista tiikeriä. Kanta on kasvanut selkeästi vuodesta 2015, jolloin maassa arvioitiin olevan 103 tiikeriyksilöä. 

”On upeaa, että erittäin uhanalaisen tiikerin kanta on saatu Bhutanissa kasvuun”, iloitsee WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen. 

WWF tuki vuosina 2021–2022 toteutettua laskentatyötä. Tiikerilaskenta kattoi 85 prosenttia Bhutanin pinta-alasta – yhteensä 32 800 neliökilometriä. Työssä hyödynnettiin muun muassa riistakameroita, jotka kuvasivat yhteensä 1201 sijaintia eri puolilla maata. Yli 15 prosenttiin näistä kameroista tallentui kuvia tiikereistä. Alempana olevasta kuvagalleriasta näet parhaat otokset linssin eteen päätyneistä kissapedoista! 

Himalajalla sijaitsevassa Bhutanissa on tehty tiikerihavaintoja korkeammalla kuin missään muualla maailmassa, yli 4400 metrin korkeudessa. Nämä havainnot osoittavat, että tiikerit voivat elää ja lisääntyä korkeudeltaan hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. 

Bhutanissa luonnon monimuotoisuus on säilynyt pitkään lähes koskemattomana ja alueella elääkin lukuisia kotoperäisiä lajeja. Tiikerien lisäksi Bhutanissa voi törmätä muun muassa uhanalaisiin aasiannorsuihin sekä lumileopardeihin. Bhutan on ainoa valtio maailmassa, jossa lumileopardin ja tiikerin elinalueet risteävät. 

(uutinen jatkuu kuvien jälkeen)

Taustalla vuosien suojelutyö

Tiikeripopulaation kasvua Bhutanissa selittävät parantunut lainsäädäntö, yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa toteutetut suojeluohjelmat, elinympäristöjen ennallistaminen sekä ihmisten ja villieläinten välisten konfliktien ehkäiseminen. 

Suomalaisillakin on osansa tässä saavutuksessa, sillä WWF Suomi tuki WWF Bhutanin toimintaa vuosina 2009–2021 ulkoministeriön ja WWF-kummien tuella. WWF:n Bhutanin toimisto työskentelee luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, paikallisten ihmisten kestävien elinkeinojen kehittämiseksi sekä ihmisten ja villieläinten välisten konfliktien vähentämiseksi.  

Tiikerien määrän kasvaessa on erityisen tärkeää panostaa niiden ja ihmisten toimivaan rinnakkaiseloon. Paikallisille ihmisille tiikerien määrän kasvaminen ei aina ole pelkästään iloinen uutinen, sillä isot kissaeläimet saattavat aiheuttaa vahinkoja karjalle. 

”Olemme tukeneet Bhutanissa muun muassa korvausrahastoja villieläinten aiheuttamien vahinkojen varalle. Houkutus tappaa villieläimiä kostoksi karjan metsästämisestä vähenee, kun menetetystä karjasta saa taloudellisen korvauksen”, Luukkonen kertoo. 

Tiikereitä on jäljellä vain murto-osa

Tiikerien levinneisyysalue on alun perin ollut laaja, ja aikoinaan niihin saattoi törmätä aina itäisestä Turkista Indonesian saarille asti. Elinympäristöjen katoamisen ja salametsästyksen takia tiikerien levinneisyysalue on kuitenkin kaventunut huomattavasti. Nykyään tiikereitä elää enää kapeilla metsävyöhykkeillä pääasiassa Intian, Nepalin, Bhutanin, Venäjän Siperian ja Kaakkois-Aasian alueella. 

Vuonna 2010 tiikerimaat asettivat tavoitteekseen tiikerien määrän tuplaamisen vuoteen 2022 mennessä, ja tiikerikannat ovatkin alkaneet elpyä. Vuosi sitten saatiin esimerkiksi upeita uutisia Nepalista, jossa tiikerien määrä onnistuttiin suojelutoimien avulla lähes kolminkertaistamaan. 

Koko maailmassa on silti edelleen vain noin 4500 villinä elävää tiikeriä (arvio vuodelta 2022). Tämä on vain murto-osa entisestä, sillä 1900-luvun alussa luonnonvaraisia tiikereitä arvioidaan eläneen maailmassa noin 100 000. 

”Tiikeri on edelleen erittäin uhanalainen laji ja vaaditaan vielä paljon työtä, jotta tiikerien määrä voi kasvaa myös jatkossa”, Luukkonen sanoo.

Auta Kissaeläin-kummina

Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.

Lahjoita alk. 10 €/kk

Auta Kissaeläin-kummina

Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.