Nuorena ei kannata tehdä testamenttia ja muita väitteitä testamentinteosta

Syyskuussa 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin ja 40 prosenttia on harkinnut sen tekemistä. Yhä useampi haluaa testamentissaan tukea omien arvojen mukaisia järjestöjä.

Tärkein syy testamentin tekemiselle on se, että henkilö haluaa itse päättää, mihin hänen omaisuutensa menee hänen kuolemansa jälkeen. Testamentin avulla voi myös edistää itselleen tärkeitä asioita kuten luonnonsuojelua. Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija, varatuomari Piia Jeremejeff Nooa Säästöpankista vastaa yleisimpiin väitteisiin testamentin tekemisestä.

Totta vai tarua: Nuoren ei kannata tehdä testamenttia

Tarua. Testamentin tekeminen ei katso ikää, vaan sen voi laatia jokainen oikeustoimikelpoinen täysi-ikäinen. Jo 15 vuotta täyttänyt saa määrätä siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.

Totta vai tarua: Aviopuoliso perii aina jotain

Totta ja tarua. Aviopuoliso ei peri mitään, jos edesmenneellä on rintaperillisiä. Leski perii siinä tapauksessa, että rintaperillisiä ei ole.

– Köyhempi leski voi saada avio-oikeuden kautta perintöverosta vapaata tasinkoa ja lapset perivät muun omaisuuden. Leskelle jää kuitenkin hallintaoikeus yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon, selvittää Jeremejeff.

– Testamentilla voidaan tietysti vaikuttaa esimerkiksi lesken asemaan niin, että hänelle testamentataan omaisuutta ja siten myös turvataan hänen tulevaisuuttaan.

Totta vai tarua: Testamenttia ei voi allekirjoittaa sähköisesti

Totta. Laki edellyttää, että testamentin sekä muun muassa edunvalvontavaltakirjan pitää löytyä alkuperäisinä asiakirjoina, joten niiden tulee olla perinteisesti allekirjoitettuja. Lain mukaan testamentissa ja edunvalvontavaltakirjassa pitää olla kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset, joten senkään vuoksi sähköinen allekirjoitus ei ole mahdollinen.

– Kun testamentin tekijästä aika jättää, alkuperäinen allekirjoitettu testamentti annetaan tiedoksi kuolinpesän osakkaille. Tällöin alkuperäisestä testamentista otetaan jäljennös, joka todistetaan oikeaksi. Vaikka testamentista löytyisi skannattuja sähköisiä kappaleita tai kopioita, ne eivät ole päteviä, Jeremejeff kertoo.

Totta vai tarua: Testamentin tekeminen on vaikeaa

Totta ja tarua. Testamentti ei ole mikä tahansa paperi, vaan sen tulee täyttää lain mukaiset edellytykset. Siksi sitä ei kannata ryhtyä laatimaan omin päin vaikkapa netistä löydetylle pohjalle, sillä esimerkiksi käsitteet menevät helposti sekaisin.

Yhteistyössä asiantuntijan kanssa testamentin tekeminen sujuu kuitenkin huomattavasti helpommin. Silloin testamentti täyttää varmasti lain vaatimukset ja kertoo tekijänsä viimeisen tahdon. Kun asiakirja laaditaan asiantuntijan kanssa, tehdään siinä yleensä myös perintöverosuunnittelua.

Totta vai tarua: Testamentilla voi määrätä omaisuutta hyväntekeväisyyteen

Totta. Testamenttilahjoitukset yleishyödyllisille järjestöille ovat lisääntyneet korona-aikana, kun halu auttaa on kasvanut. Testamenttilahjoituksia tehdään usein myös silloin, kun koetaan jokin iso elämänmuutos.

– Testamentilla ei voi ohittaa rintaperillisten lakiosaoikeuksia tai lesken oikeuksia, mutta sillä voidaan vaikuttaa siihen, miten muu omaisuus jakautuu. Kantava ajatus testamenttilahjoituksissa on se, että halutaan tukea itselle tärkeää toimintaa, vaikka vain pienelläkin lahjoituksella, Jeremejeff kertoo.

WWF Suomi on mukana Vastuullinen lahjoittaminen ry:n Hyvä testamentti -kampanjassa, jonka tarkoitus on lisätä tietoa testamenttilahjoittamisesta. 

Sinua saattaa kiinnostaa