Äärimmäisen uhanalaisia kiljuhanhia lepäilee nyt Liminganlahdella – yhdenkin yksilön menetys olisi suuri takaisku

Liminganlahden Virkkulassa on havaittu tähän mennessä ainakin kahdeksan äärimmäisen uhanalaista kiljuhanhea. WWF ja Suomen riistakeskus vetoavat Liminganlahden alueella vesilintuja metsästäviä noudattamaan aivan erityistä varovaisuutta sillä aikaa, kun kiljuhanhet ovat paikalla. Metsästys tulisi lopettaa hyvissä ajoin ennen pimeää, sillä hämärässä lajintunnistus vaikeutuu.

Kuluvan syksyn ensimmäinen havainto kiljuhanhista alueella tehtiin keskiviikkona 15.9. WWF:n kiljuhanhityöryhmä tarkkailee lähiviikot kiljuhanhia tehostetusti alueella. Viime syksynä kiljuhanhet vierailivat alueella myös metsästysrauhoitusalueen ulkopuolella, ja sama on odotettavissa tänäkin syksynä. Kiljuhanhi on rauhoitettu, ja sen tahattomastakin tappamisesta voidaan tuomita 6 391 euron korvauksiin.

Hanhien varma lajinmääritys voi olla metsästystilanteessa vaikeaa, ja kaksi alueella nyt lepäilevistä kiljuhanhista on hyvin vaikeasti muista hanhista erotettavassa nuoruuspuvussa.

Tällä hetkellä alueella on myös paljon metsähanhia, joita ei saa metsästää Pohjois-Pohjanmaalla.

Yksi Pohjolan uhanalaisimmista linnuista

Tunturi-Lapissa pesivä kiljuhanhi on Pohjolan uhanalaisimpia pesimälintuja. Sen pelastamiseksi sukupuutolta on tehty vuosikymmenten ajan kansainvälistä yhteistyötä. Pohjolan kanta oli pienimmillään alle 20 paria, mutta se on viime vuosina hieman elpynyt. Yhdenkin yksilön menetys olisi suuri takaisku edelleen vain noin 100 yksilön kokoiselle Pohjolan kiljuhanhikannalle.

Oulun seutu oli aikanaan hyvin tärkeä kiljuhanhien syysmuuton aikainen levähdysalue. Noin 50 vuoteen ne eivät kuitenkaan syysmuutollaan pysähtyneet Suomessa, kunnes viime syksynä alueella lepäili 27 kiljuhanhea.  Nyt vaikuttaa siltä, että alue on vakiintumassa uudelleen kiljuhanhien syyslevähdysalueeksi. Kevätmuutolla kiljuhanhet levähtävät alueella säännöllisesti.

Yhteistyötä alueen metsästäjien kanssa

Viime syksynä WWF pyysi paikallisia metsästysseuroja keskeyttämään hanhenmetsästyksen siksi aikaa, kun kiljuhanhet olivat paikalla. Alueelliset metsästystoimijat suhtautuivat asiaan rakentavasti, ja kiljuhanhet pääsivät turvallisesti jatkamaan muuttoaan etelään.

Tätä syksyä varten WWF ja Suomen riistakeskus varautuivat tilanteeseen ennalta lähettämällä alueen keskeisten metsästysseurojen yhteyshenkilöille ja riistanhoitoyhdistyksille tiedotekirjeen, jossa muun muassa suositeltiin alueen metsästysseuroja harkitsemaan omaehtoisia rajoituksia hämärällä metsästämiseen varsinkin syyskuun aikana ja erityisesti kiljuhanhien ollessa alueella.

Alueen metsästystoimijoille on myös perustettu viestintäryhmä, jonka tarkoituksena on tiedottaa ja varoittaa metsästäjiä kiljuhanhien läsnäolosta alueella ja näin välttää mahdolliset virhemääritykset metsästyksen suhteen.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.