Oikea suunta löytyi, seuraavaksi käytännön asiat kuntoon – näin YK:n luontoneuvottelut jatkuvat
Maailman johtajat aloittivat neuvottelut luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi tällä viikolla Kiinassa ja etäyhteyksien välityksellä. Kokouksessa julkistettiin tärkeä linjanveto, mutta seuraavaksi puheiden on muututtava käytännön suunnitelmiksi, mittareiksi ja teoiksi.
Luonnon monimuotoisuus hupenee ennätysvauhtia, kun jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto. Lajien arvokkaat elinympäristöt katoavat: esimerkiksi sademetsää on WWF:n raportin mukaan hävinnyt vain reilussa vuosikymmenessä noin Ruotsin pinta-alan verran. Samalla ilmastonmuutos etenee hälyttävää vauhtia. Päättäjien aiemmat lupaukset luonnon köyhtymisen pysäyttämisestä ovat epäonnistuneet. Ripeitä toimia tarvitaan nyt.
Nyt maailman johtajilla on mahdollisuus kääntää suunta. YK:n biodiversiteettikokouksen ensimmäinen osa järjestettiin tällä viikolla Kiinassa. Kokouksessa allekirjoitettiin merkittävä julkilausuma Kunmingin julistus, jonka viestit olivat selkeitä: huoli luonto- ja ilmastokriiseistä on suuri, meidän on lopetettava luontokato ja aloitettava luonnon elvyttäminen.
Vaikka julistus ei sisällä käytännön mittareita, allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat jo tavoitteeseen saada luonto elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Julistuksen allekirjoittivat kaikki sopimuksessa mukana olevat 196 valtiota, mukaan lukien Suomi. Joukossa ovat kaikki merkittävät suurvallat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Valtio erosi sopimuksesta presidentti Trumpin päätöksellä.
”Kunmingin julistus on osoitus laajasta poliittisesta tahdosta ehkäistä luonnon köyhtymistä. Erityisen hienoa on se, että luonnonsuojelun ja ennallistamisen lisäksi maiden johtajat haluavat puuttua luontokadon juurisyihin, eli kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Värikkäät sademetsät kuuluvat maapallon monimuotoisimpiin alueisiin.
Tavoitteena sitova, käytännöllinen ja oikeudenmukainen sopimus
Varsinaisia päätöksiä on luvassa ensi vuoden toukokuussa, kun neuvottelut huipentuvat päättävään kokoukseen. Silloin allekirjoittajamaat sitoutuvat uusiin tavoitteisiin ja mittareihin luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.
”Lopputuloksena tulee olla käytännön toimintasuunnitelma, joka suojelee ja elvyttää luontoa sekä puuttuu perusteellisesti kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen. Lisäksi suunnitelmissa pitää varmistaa riittävä rahoitus ja mittarit toimille”, selventää WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka on mukana kokouksessa Suomen valtuuskunnassa.
Kokouksen ensimmäisessä osassa korostettiin luontokadon ja ilmastonmuutoksen merkittävää yhteyttä. Nämä maapalloa uhkaavat kriisit on ratkaistava yhdessä, ja tämän ajattelun soisi näkyvän myös marraskuun COP26-ilmastokokouksessa. Lisäksi luontoneuvotteluissa nousivat esiin globaali oikeudenmukaisuus ja alkuperäiskansojen oikeudet. Näiden näkökulmien on näyttävä myös lopullisissa päätöksissä.
”Kyse on globaalista oikeudenmukaisuudesta. Länsimailla on ollut merkittävä historiallinen rooli niin ilmasto- kuin luontokriisin aiheuttajana, ja nyt meidän on kannettava vastuumme. Erityisesti kehitysmaiden kohdalla on tärkeää, että sopimuksen viimeistelyssä ja toimeenpanossa huomioidaan ihmisoikeudet”, Tarvainen sanoo.
Ihmisoikeudet ja ympäristökysymykset ovatkin juuri nyt varsin ajankohtaisia. Viime viikon perjantaina YK:n ihmisoikeusneuvosto julisti oikeuden puhtaaseen ympäristöön ihmisoikeudeksi.
Luonnon monimuotoisuus on paikallista, ja vain me voimme pitää huolta Suomen luonnosta.
Suomen on puututtava ylikulutukseen
Ministeri Krista Mikkonen piti ensimmäisessä kokouksessa puheenvuoron, jossa hän painotti, että meidän on päästävä luontokadon pysäyttämisestä nopeasti kohti luonnon elvyttämistä ja palautumista. Suomi osallistuu neuvotteluihin osana EU:ta. Suomen ja EU:n tulisi Tarvaisen mukaan painottaa tulevissa neuvotteluissa erityisesti kestämättömän tuotannon ja kulutuksen vähentämistä.
”On oikeudenmukaista, että ajamme sopimuksen lopulliseen versioon tuotannon ja kulutuksen puolittamista. Ilmasto- ja luontokriisien taustalla on juuri länsimaiden teollistuminen ja siihen kytkeytyvät massatuotanto- ja kulutus. Jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme yli kolme maapalloa.”
WWF jatkaa neuvottelujen seuraamista tiiviisti ja kannustaa Suomea kunnianhimoisiin tavoitteisiin osana EU:ta. Vaikuttamistyö ulottuu myös virallisten neuvottelujen ulkopuolelle – teemme läheistä yhteistyötä esimerkiksi niin eri ministeriöiden, virkamiesten, muiden järjestöjen kuin tutkijoiden kanssa. Viranomaisten ja järjestöjen toimien lisäksi luontokadon pysäyttämisestä on tultava valtavirtaa myös muualla yhteiskunnassa. Yksityis- ja finanssisektori on saatava mukaan, jotta luonnon huomioiminen olisi arkipäivää taloudellisessa toiminnassa.
”Meidän kaikkien on nyt herättävä siihen, luonnon köyhtyminen on ilmastokriisin rinnalla yksi aikamme vakavimmista ongelmista. Luontokato uhkaa elämämme peruspilareita: ruokaturvaa, puhdasta vettä, terveyttä, taloutta ja toimeentuloa. Meillä ei ole varaa epäonnistua luontokadon pysäyttämisessä”, pääsihteeri Rohweder toteaa.
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!