Näkökulma: Öljyyntyneiden eläinten hoito vaatii kansainvälistä yhteistyötä
Öljyonnettomuuden uhka Itämerellä on todellinen. Jos pahin tapahtuisi ja tuhannet vesilinnut öljyyntyisivät, tarvittaisiin myös kansainvälisiä resursseja niiden hoitamiseen, kirjoittaa WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan.
Keväisin ja syksyisin miljoonat linnut lentävät Suomenlahden rannikkoa pitkin niin sanotun Arktika-muuton aikana. Allihaahkojen, sirrien, hanhien ja sotkien muutto on luonnon spektaakkeli vailla vertaa. Upean näytelmän – kevään juhlan ja syksyn haikeuden – lisäksi Arktika tarjoaa ainekset harvinaisen vakavalle luontotuholle.
Suomenlahden meriliikenne on vilkasta, ja joka vuosi lahden kautta kulkee noin 160 miljoonaa tonnia öljyä. Laajamittaista öljyonnettomuutta ei ole tapahtunut Itämerellä viime aikoina, mutta sen riski on jatkuvasti läsnä. Vaikka Suomen öljyntorjuntavalmius on maailman kärkiluokkaa, haastavat syysmyrskyt voivat vaikeuttaa avomeritorjuntaa ja rantojenpuhdistusjoukkojen ja -välineistön kuljettamista saaristoon.
Öljyonnettomuudet ovat pahimmassa tapauksessa katastrofaalisia tapahtumia ekosysteemeille. Alaskassa vuonna 1989 tapahtuneen Exxon Valdezin onnettomuuden arvioidaan tappaneen 250 000 vesilintua. Entä jos onnettomuus tapahtuisi Itämerellä esimerkiksi Arktikan aikana?
Suomessa varaudutaan öljyyntyneiden eläinten hoitoon. Onnettomuuden sattuessa linnut pyrittäisiin ottamaan kiinni, kuljettamaan öljyonnettomuutta varten perustettavaan hoitolaan ja palauttamaan pesun ja hoidon jälkeen luontoon. Mutta entä jos kyseessä olisivat sadat, tuhannet tai jopa sadat tuhannet linnut?
Öljyyntyneiden eläinten hoito vaatii jatkuvaa valmistautumista, koulutusta ja kehitystä. Työhön tarvitaan eläinlääkäreitä, hoitajia, rengastajia ja biologeja sekä runsaasti vapaaehtoisia, jotka pystyvät suorittamaan hoitolan perustehtäviä, kuten ruokkimaan lintuja ja pitämään karsinat ja altaat puhtaina.
Isot öljyonnettomuudet ovat onneksi erittäin harvinaisia, ja harvat asiantuntijat ovat joutuneet osallistumaan niiden jälkien korjaamiseen. Varautuminen onnettomuuksiin nojaa Itämeren alueella vahvasti alueelliseen yhteistyöhön, ja yhteistyötä tulisi tehdä myös eläinten hoidossa. WWF Suomi onkin EU:n pelastuspalvelun rahoittaman eurooppalaisen öljyyntyneiden eläinten hoitoverkosto EUROWA:n jäsen.
EUROWA:n tavoite on tarjota toimiva, koordinoitu, hyvin varusteltu ja ammattitaitoinen lintujen hoidon asiantuntijaryhmä, joka voidaan nopeasti koota ja lähettää auttamaan hätätilanteessa olevaa Euroopan maata. Verkostossa on tällä hetkellä kahdeksan jäsenjärjestöä, jotka työskentelevät varmistaakseen, että öljyn tahrimat eläimet kuntoutetaan onnistuneesti tai lopetetaan ilman, että ne joutuvat kärsimään liikaa. Yksi verkoston tärkeimmistä tavoitteista on varmistaa, että öljyyntyneiden eläinten hoito otetaan öljyntorjuntatyössä riittävästi huomioon, sillä eläimet jäävät usein muiden torjuntatoimien varjoon.
WWF:n tarjoama öljyyntyneiden eläinten hoitokoulutus vastaa jatkossa EUROWA:n koulutusmallia ja laatustandardeja. Erityisen tärkeää olisi, että myös Suomen öljyntorjuntaviranomaiset ottaisivat EUROWA:n tarjoaman avun osaksi kansallisia öljyntorjuntasuunnitelmia. Näin Suomikin voi saada kansainvälistä apua, jos se kaikista pahin öljyonnettomuus joskus tapahtuu.
Lähde mukaan öljyntorjuntajoukkoihin
Öljyvahingot uhkaavat Itämerta ja myös esimerkiksi Saimaan vesistöä. Kun öljyvahinko tapahtuu, WWF haluaa toimia nopeasti viranomaisten apuna. Silloin paikalle hälytetään vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot. Tule mukaan auttamaan!