31 luonnonsuojelun kohokohtaa vuodelta 2021
Saimme vuonna 2021 paljon aikaan. Autoimme uhanalaisia lajeja kotimaassa ja maailmalla, vaikutimme päättäjiin ja ihmisten käyttäytymiseen, työskentelimme erilaisten elinympäristöjen hyväksi, jalkauduimme kenttätöihin ja saimme valtavasti väkeä mukaan. Nämä saavutukset ovat mahdollisia tukijoidemme ansiosta. Katso kokonaiset 31 hyvää uutista kuluneelta vuodelta.
1.–3. Sinnikäs suojelutyömme kantoi hedelmää Nepalissa
Olemme jo vuosien ajan tukeneet Nepalissa lajien ja niiden elinympäristöjen suojelua, ja pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta. Selaa saavutuksia alla olevasta karusellista.
1. Sarvikuonoja on 16 prosenttia enemmän kuin kuusi vuotta sitten
Nepalin sarvikuonokanta on uuden arvion mukaan kasvanut noin 16 prosenttia. Nepalissa elää tänä vuonna julkaistun arvion mukaan 752 sarvikuonoa, kun kuusi vuotta sitten sarvikuonoja oli koko maassa arviolta 645. Sarvikuonojen kanta-arvio perustuu maalis–huhtikuun aikana kerättyihin havaintoihin. Kollegamme Nepalissa osallistuivat viranomaisten johdolla tehtyyn laskentaan. Osallistumme sarvikuonojen suojeluun Nepalissa ulkoministeriön ja kummien tuella.
2. Kahden lumileopardin pannoitus onnistui
Asiantuntijatiimi pannoitti kaksi lumileopardia Nepalin vuoristossa yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa toukokuussa. Nepalin-kollegamme osallistuivat pannoitukseen, ja me tuimme työtä rahallisesti. Pannoittaminen auttaa suojelemaan uhanalaista lajia, jonka elämästä ei tiedetä vielä läheskään kaikkea. Arka lumileopardi välttää kontaktia ihmiseen ja elää karuissa vuoristo-oloissa, minkä vuoksi sen tutkiminen on vaikeaa. Sen reiteistä ja liikkumisesta saadaan arvokasta tietoa seurantapantojen GPS-signaalia seuraamalla. Pannoituksen yhteydessä tehdään myös mittauksia ja terveystarkastuksia, jotka niin ikään lisäävät tietoa vuorten mestarimaastoutujasta. Keski-Aasian ja Himalajan vuoristossa elävän lumileopardin kannan koon arvioidaan olevan noin 4 000–6 600 yksilöä.
3. Harvinaisten gasellien kanta kaksinkertaistui
Vaikuttavista sarvistaan tunnetun besoaarigasellin kanta on saatu nousuun Skuklaphantan kansallispuistossa Nepalissa. Laji on luokiteltu Nepalissa äärimmäisen uhanalaiseksi. Seitsemän vuotta sitten kollegamme käynnistivät Shuklaphantassa suojeluohjelman, jonka tuloksena alueella elää nyt 150 besoaarigasellia. Kanta on muodostunut 42 yksilöstä, jotka tuotiin alueelle kahdesta eri eläintarhasta sekä besoaarigasellien suojelualueelta Bardiyasta. Shuklaphantassa gasellit elävät aidatulla alueella, joka suojaa vielä haavoittuvaista kantaa pedoilta. Kun kanta on vahvistunut tarpeeksi, tavoitteena on vapauttaa populaatio suurempaan Chitwanin kansallispuistoon, jossa besoaarigasellit voivat kulkea täysin vapaasti.
4. Vaikutimme saimaannorppaa suojeleviin kalastusrajoituksiin
Vaikutimme saimaannorpan suojaksi säädettyjen kalastusrajoitusten laajentamiseen. Toukokuussa voimaan tulleen uuden asetuksen myötä laajennettiin entisestään aluetta, jolla verkkokalastus on kielletty keväisin. Myös aiemmin ympärivuotisesti sallittujen muikkuverkkojen käyttö kiellettiin juhannukseen asti. Verkkokalastus on ilmastonmuutoksen ohella suurin uhka erittäin uhanalaisen saimaannorpan selviytymiselle. Verkot uhkaavat varsinkin kuutteja eli norpan poikasia niiden ensimmäisen elinvuoden aikana.
5.–8. Autoimme Suomen luontoa kentällä
Jalkauduimme vuoden aikana usein kenttätöihin suomalaiseen luontoon ja jopa merenpinnan alle. Kentällä tehtävä työ on ympäristönsuojelua konkreettisimmillaan, ja kädenjälkensä (toisinaan myös traktorin tai kauhakuormaajan jäljen) näkee heti. Selaa saavutuksia alla olevasta karusellista.
5. Purimme patoja ja autoimme uhanalaisia kaloja
Padot ja muut virtavesien esteet ovat suurin syy vaelluskalojen uhanalaisuuteen. Syyskuussa olimme mukana purkamassa Kangaskosken patoa Etelä-Karjalan Hiitolanjoella (kuvassa). Tulevina vuosina Hiitolanjoella puretaan vielä kaksi vesivoimapatoa. Näin jokeen syntyy runsaasti uusia lisääntymisalueita uhanalaisille lohille ja taimenille. Alkuvuodesta olimme myös mukana purkamassa vesivoimalan patoja Savonrannan Vuokalankoskella. Lisäksi olemme edistäneet muun muassa Kuusamossa sijaitsevan Kuusinkijoen, Sysmän Virtaankosken ja Järvenpään Kaitarannankosken vapauttamista vaelluskaloille sekä Varkaudessa sijaitsevan Ämmänkosken mittavaa ennallistamista. Lisäksi poistimme joki- ja purovesistä lukuisia pienempiä esteitä kalojen vaelluksen tieltä.
6. Järjestimme talkoita suomalaisen luonnon suojelemiseksi
Järjestimme tänä vuonna lukuisia talkootapahtumia, joissa vapaaehtoiset saivat osallistua käytännön luonnonsuojelutyöhön. Neljällä viikon mittaisella talkooleirillä kunnostimme muun muassa uhanalaisia perinneympäristöjä. Lisäksi järjestimme Uudellamaalla sijaitsevilla luonnonsuojelualueilla ja niiden liepeillä talkootapahtumia, joissa torjuttiin haitallisia vieraslajeja. Koulutimme talkookoordinaattoreita, jotka järjestivät 18 vieraslajitalkoot yhteensä noin 180 ihmiselle. Lisäksi järjestimme Metsähallituksen kanssa kahdet talkoot laittomien nuotiopaikkojen purkamiseksi Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistoista. Muun muassa pääyhteistyökumppanimme Fiskars ja Iittala ovat tuellaan mahdollistaneet talkootyömme.
7. Rakensimme Itämeren rehevöitymistä vähentäviä kosteikoita
Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia ja maa- ja metsätalous merkittävimpiä Itämeren kuormittajia. Rakensimme yhteistyössä maanomistajien kanssa kuusi kosteikkoa Länsi-Uudellemaalle vähentääksemme pelloilta ja metsistä Itämereen valuvien rehevöittävien ravinteiden määrää. Kosteikot auttavat myös vähentämään peltojen tulvimista ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Rakensimme samoille alueille myös muita vettä pidättäviä ja tulvimista vähentäviä rakenteita, kuten kaksitasouomia ja pohjakynnyksiä.
8. Istutimme meriajokkaita uusille alueille
Istutimme kesällä meriajokkaita uusille alueille. Meriajokasniityt lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja ovat elintärkeitä kasvuympäristöjä muun muassa kalanpoikasille. Suomen rannikolla meriajokkaan suurin uhka on rehevöityminen. Istutuksilla pyrimme luomaan meriajokasniittyjä alueille, joilla niitä on esiintynyt aikaisemmin. Samalla teemme toimenpiteitä ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi näillä alueilla, sillä parantunut veden laatu on edellytys meriajokasniityn pitkäaikaiselle selviytymiselle.
9. Öljyntorjuntajoukkomme osallistuivat suurharjoitukseen
Öljyonnettomuuden uhka vilkkaasti liikennöidyllä Itämerellä on valitettavan todellinen. Jos katastrofi kohtaa, öljyntorjuntajoukkomme toimivat viranomaisten apuna. Kansainvälisessä Balex Delta 2021 -öljyntorjuntaharjoituksessa Kotkassa vapaaehtoisemme hankkivat arvokasta kokemusta muun muassa rantojen puhdistuksesta ja öljyyntyneiden eläinten hoitamisesta. Öljyntorjuntajoukkoihimme kuuluu jo lähes 10 000 suomalaista.
10.–12. Tuimme trooppisia metsiä ja niissä eläviä lajeja
Kaksi kolmasosaa maapallon eläin- ja kasvilajeista sekä miljoonat ihmiset elävät trooppisissa metsissä. Teimme tänäkin vuonna paljon töitä näiden tärkeiden elinympäristöjen ja niiden asukkaiden auttamiseksi. Selaa saavutuksia alla olevasta karusellista.
10. Yli miljoona EU-kansalaista vetosi trooppisten metsien puolesta
Lähes 1,2 miljoonaa ihmistä vetosi EU:hun trooppisen metsäkadon pysäyttämiseksi. Kyseessä on yksi eniten kannatusta keränneistä kansalaisten kannanotoista ympäristön puolesta EU:n historiassa. Kannustimme muiden järjestöjen kanssa kansalaisia vaikuttamaan EU:hun, jotta trooppisten metsien ja muiden elinympäristöjen kato saadaan pysäytettyä. Tuotteiden ja raaka-aineiden tuonti EU-markkinoille aiheuttaa toiseksi eniten trooppisten metsien ja muiden elinympäristöjen katoa maailmassa. Marraskuussa EU-komissio julkaisi lakiluonnoksen, joka sisältää paljon hyvää. Vaadimme kuitenkin vielä Suomen hallitusta ajamaan siihen tiukennuksia.
11. Orankien salametsästys väheni Borneolla
Teettämämme selvityksen mukaan orankien salametsästys, vangitseminen lemmikeiksi ja tappaminen ovat vähentyneet huimasti hankealueillamme Indonesian Borneolla: vuosina 2019–2020 ei tullut ilmi ainuttakaan tapausta. Olemme tehneet paljon työtä ihmisten asenteiden muuttamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi, mikä on nyt tuottanut tulosta. Lisäksi Borneolla toteutetussa kartoituksessa on löydetty uusia laajoja orankien elinympäristöjä.
12. Yli 700 000 hehtaaria metsää ja 39 000 ihmistä hyötyi kehitysyhteistyöohjelmastamme
Kesäkuussa julkaistu raporttimme kertoo, että saimme vuonna 2020 yli 700 000 hehtaaria metsää suojelun ja kestävän käytön piiriin kehitysyhteistyöohjelmassamme Aasiassa ja Afrikassa. Tuimme myös metsissä elävien yhteisöjen kestävien elinkeinojen kehittämistä ja vahvistimme heidän metsänhoidon osaamistaan. Lisäksi autoimme ihmisiä ottamaan käyttöön viljelytapoja ja lajikkeita, jotka kestävät paremmin ilmastonmuutoksen seurauksia. Vuoden aikana 39 000 ihmistä hyötyi suoraan kehitysyhteistyöohjelmastamme. Teimme vuonna 2020 kehitysyhteistyötä ulkoministeriön tuella Aasiassa Nepalissa, Borneolla ja Laosissa sekä Itä-Afrikassa Keniassa, Mosambikissa, Madagaskarilla, Ugandassa ja Tansaniassa.
13. Suomalaiset näyttivät tukensa soiden ja uhanalaisten riistalajien suojelulle
Kaksi tukemaamme kansalaisaloitetta keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja pääsi eduskunnan käsittelyyn. Suomen Luonnonsuojeluliiton käynnistämä Irti turpeesta -kansalaisaloite vaatii ilmastoa ja suoluontoa kuormittavan turpeen energiakäytön lopettamista vuoteen 2025 mennessä. Toinen eduskuntaan edennyt aloite ajaa uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämistä. Aktiivisten lintuharrastajien käynnistämä aloite sai taakseen lisäksemme myös muiden ympäristöjärjestöjen tuen. Aloitteella ei haluta syyllistää metsästäjiä, vaan mahdollistaa uhanalaisten riistalajien kantojen elpyminen takaisin elinvoimaiselle ja metsästystäkin kestävälle tasolle.
14.–16. Autoimme Pohjolan uhanalaisia lajeja
Uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojeleminen on työmme ytimessä myös kotimaassa. Pohjoisen luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan, sillä se on ilmastonmuutoksessa erityisen haavoittuva. Selaa saavutuksia alla olevasta karusellista.
14. Poikkeusluvilla metsästettyjen ahmojen määrä puolittui
Muutaman aiemman vuoden tavoin maa- ja metsätalousministeriö mahdollisti vuoden 2020 lopussa poikkeuslupakiintiön kahdeksan ahman tappamiseksi poronhoitoalueella. Aiemmista vuosista poiketen luvilla tapettiin kuitenkin vain neljä ahmaa kahdeksan sijaan. Suomen riistakeskuksen tuli tänä vuonna vaatia tappoluville lisäselvityksiä, jos niitä haettiin sellaisille Natura 2000 -alueille, jotka on perustettu muun muassa erittäin uhanalaisen ahman suojelemiseksi. Lisäselvitysten vaatiminen oli seurausta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, jonka velvoittavuutta olimme kannanotoissamme korostaneet. Lupien määrän väheneminen on hyvä kehityssuunta, mutta jokainen ahman tappamiseksi myönnetty lupa on mielestämme liikaa.
15. Koulutimme vapaaehtoisia etsimään naalin pesäpaikkoja
Pohjois-Lapissa on tehty viime vuosina aiempaa enemmän havaintoja naalista. Asiantuntijat uskovat, että lajin pesiminen Suomessa on nyt todennäköisempää kuin vuosikymmeniin. Järjestimme kesällä Kilpisjärvellä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa kurssin, jossa koulutimme lisää vapaaehtoisia tutkimaan mahdollisia naalin pesäpaikkoja, jotta pesintä ei jäisi huomaamatta. Lisäksi toimitimme Metsähallituksen kanssa Pohjois-Lapin erämaihin uusia naalin ruokinta-automaatteja ja riistakameroita Fjällrävenin tuen turvin.
16. Kiljuhanhet saivat jatkaa syysmuuttoaan turvallisesti
Äärimmäisen uhanalaiset kiljuhanhet lepäilivät syys-lokakuussa muuttomatkallaan Liminganlahdella Oulun seudulla. Tämä oli noin 50 vuoden tauon jälkeen jo toinen peräkkäinen syksy, kun osa Pohjolan kiljuhanhikannasta pysähtyi tällä historiallisesti tärkeällä syyslevähdysalueella. Pyysimme yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa metsästäjiä noudattamaan erityistä varovaisuutta, kun kiljuhanhet olivat paikalla. Kehotimme metsästysseuroja harkitsemaan omaehtoisia rajoituksia varsinkin hämärällä metsästämiseen. Metsästäjille perustettiin myös pikaviestiryhmä kiljuhanhien liikkeistä tiedottamiseen. Yhteistyö kannatti, sillä havaintojemme mukaan vesilintujen hämäräaikainen metsästys alueella kiljuhanhien ollessa paikalla väheni viime vuodesta.
17. Pilotoimme laamojen käyttöä laumanvartijoina
Selvitimme uudessa hankkeessamme laumanvartijaeläinten käyttöä lammastiloilla. Veimme laamoja kesäksi kahdelle lammastilalle osana yhteistyökumppaniemme kanssa toteuttamaamme hanketta. Maailmalta on hyviä kokemuksia laamojen käyttämisestä petovahinkojen vähentämiseksi. Laama ei pakene uhan edessä, vaan tarpeen tullen se puolustautuu. Vahinkojen vähentäminen voi auttaa ihmisten ja suurpetojen rauhanomaisemmassa rinnakkaiselossa. Lisäksi laumanvartijaeläinten käyttö voi edesauttaa lampaiden laidunnusta luonnonlaitumilla. Luonnonlaidunnuksen lisääntyminen puolestaan vaikuttaa positiivisesti uhanalaisten perinneympäristöjen tilaan.
18.–21. Hienoja uutisia WWF-kollegoiltamme ympäri maailmaa
WWF Suomena meillä on omat prioriteettialueemme, mutta kansainvälisenä verkostona toimimme kaikkialla maailmassa. Tänäkin vuonna kollegamme ympäri maailmaa saivat valtavasti hyvää aikaan. Kokosimme tähän muutamia esimerkkejä. Selaa saavutuksia alla olevasta kuvakarusellista.
18. Australiassa kylvettiin eukalyptuspuita droonien avulla
Kollegamme Australiassa ovat auttaneet maastopaloissa kärsineitä koalia kokeilemalla eukalyptuspuiden kylvämistä droonien avulla. Näin pystytään arvioiden mukaan kylvämään jopa 40 000 eukalyptuspuun siementä päivässä. Eukalyptuksen lehdet ovat koalien pääravintoa. Yhteensä noin 60 000 koalaa kärsivuosien 2019 ja 2020 maastopaloista. Luku pitää sisällään paloissa kuolleet ja vammautuneet koalat sekä ne, joiden elinympäristöt tuhoutuivat paloissa. Lisäksi maastopalot tuhosivat Australiassa arviolta seitsemän miljardia puuta. Siementen kylvämisellä tavoitellaan koalamäärien kaksinkertaistamista maan itärannikolla vuoteen 2050 mennessä.
19. Uhanalaisen iberianilveksen kanta kasvoi Espanjassa
Iberianilves on uhanalainen villikissa, joka oli vielä parikymmentä vuotta sitten vaarassa kuolla sukupuuttoon. Espanjan WWF on työskennellyt ilveksen pelastamiseksi jo vuosia, ja nyt lajin tulevaisuus näyttää valoisammalta. Uusimman arvion mukaan ilveksiä elää Espanjassa luonnonvaraisena jopa yli 1 100 yksilöä, kun parikymmentä vuotta sitten niitä oli vain 94. Merkittävästä saavutuksesta huolimatta niiden elinympäristöt ja siten myös ilvekset ovat edelleen uhattuna. Elinvoimaisen kannan varmistamiseksi ilvesten määrä pitäisi saada kolminkertaistettua vuoteen 2040 mennessä.
20. “Euroopan Amazon” suojeltiin
Kolme jokea, jotka virtaavat yhteensä 700 kilometriä Itävallan, Kroatian, Unkarin, Serbian ja Slovenian läpi, on julistettu Unescon biosfäärialueeksi eli kestävän kehityksen mallialueeksi. Tästä poikkeuksellisen monimuotoisesta ympäristöstä tulee Euroopan suurin suojeltu jokialue. Euroopan Amazoniksikin kutsutun alueen kokonaispinta-ala on noin miljoona hehtaaria. Alueella elää esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisia sampia. Suojelu hyödyttää myös ihmisiä, jotka saavat alueelta muun muassa juomavetensä. Maailman ensimmäisen viiden valtion alueella sijaitsevan biosfäärialueen luominen on seurausta monivuotisesta vaikuttamistyöstä.
21. Jokidelfiinit saivat apua äänikarkottimista
Olemme saaneet Indonesiassa lupaavia tuloksia elektronisten äänikarkottimien käytöstä uhanalaisen iravadindelfiinin suojelussa. Kalaverkkoihin kiinnitetyt ja äänisignaalia tuottavat karkottimet varoittavat delfiinejä päätymästä liian lähelle verkkoja ja sotkeutumasta niihin kuolettavasti. Kokeilu on toteutettu Borneon saarella virtaavalla Mahakam-joella, jossa elää noin 80 erittäin uhanalaista iravadindelfiiniä. Verkkoihin sotkeutuminen on aiheuttanut Mahakam-joella jopa kaksi kolmasosaa iravadindelfiinin kuolemista viimeisten 25 vuoden aikana. Paikallisten kalastajien mukaan delfiinit pysyvät loitolla äänikarkottimilla varustetuista verkoista. Kuvan iravadindelfiini on kuvattu Mekong-joella Kambodzassa.
22.–23. Teimme monenlaista yhteistyötä ympäristön parhaaksi
Yhteistyöllä voidaan saada aikaan muutoksia, jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Tänäkin vuonna työskentelimme niin yritysten kuin muiden organisaatioiden kanssa, ja se kannatti. Selaa saavutuksia alla olevasta kuvakarusellista.
22. Viisivuotisesta K-Kalapolut-yhteistyöstä lupaavia tuloksia
Saatoimme viisivuotisen yhteistyön menestyksekkääseen päätökseen K-ryhmän kanssa. Yhteistyön aikana avasimme lähes 30 uhanalaisten vaelluskalojen kutuvaelluksen tiellä ollutta estettä ja vapautimme kaloille 100 kilometriä esteetöntä elinympäristöä. Vapaaehtoisten talkoolaisten voimin kaloille rakennettiin 300 kutusoraikkoa eri puolille Suomea. Olemme saaneet kohteilta lupaavia tuloksia: uhanalainen taimen kutee ja lisääntyy aiemmin kalojen saavuttamattomissa olleissa vesissä.
23. Autoimme partiota edistämään toiminnan ekologista kestävyyttä
Yhdessä Suomen partiolaisten kanssa luomamme Kestävästi partiossa -kriteerit ovat kirittäneet partion paikallisyhdistyksiä kehittämään toimintaansa entistä kestävämpään suuntaan. Lippukunta voi saada tunnuksen vuodeksi kerrallaan, jos se täyttää vähintään 25 Kestävästi partiossa -kriteeriä. Kriteereissä on huomioitu kestävän kehityksen eri osa-alueet, mutta painotus on ekologisessa kestävyydessä. Tämä tarkoittaa toimintaa, joka ei ylikuluta luonnonvaroja ja joka turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Tunnusta on voinut hakea maaliskuun alusta lähtien, ja vuoden loppuun mennessä se oli myönnetty jo 42 lippukunnalle.
24.–27. Innostimme ihmisiä toimimaan kanssamme
Parempi tulevaisuus tehdään yhdessä. Vuonna 2021 onnistuimme osallistamaan ihmisiä ja organisaatioita monin eri tavoin. Selaa saavutuksia alla olevasta kuvakarusellista.
24. Jopa 1,4 miljoonaa ihmistä osallistui Earth Houriin
Earth Hourissa miljoonat ihmiset ympäri maailmaa sammuttavat valonsa tunniksi symbolisena eleenä ilmaston puolesta. Suomessa Earth Houriin osallistuttiin kaikissa suurissa kaupungeissa ja kymmenissä kunnissa. Valot sammuivat muun muassa Helsingissä päärautatieaseman kivimiesten lyhdyistä, Presidentinlinnasta ja Tuomiokirkosta, Lahdessa Sibeliustalosta, Jyväskylässä Ylistön sillalta sekä Tampereella Näsinneulasta. Tänä vuonna keräsimme Earth Hourin kunniaksi suomalaisilta lupauksia planeetalle. Yhteensä 2616 suomalaista teki lupauksen planeetalle. Toimitimme lupaukset ympäristöministeri Krista Mikkoselle.
25. Koulutimme opettajia edistämään ympäristökansalaisuutta
Opettajat voivat innostaa lapsia ja nuoria ympäristön suojeluun sekä tukea heitä aktiivisiksi kansalaisiksi kasvamisessa. Niinpä pidimme vuoden aikana 45 koulutustilaisuutta opettajille ja kasvattajille ympäristökasvatuksen eri teemoista. Yhteensä yli 900 koulutettavaa kasvatti koulutuksissa osaamistaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, ilmastotoimista sekä oppilaiden mahdollisuuksista toimia kestävän kehityksen edistäjinä. Osana koulutuksia ympäristökasvatusopetusta kehitettiin yli 100 koulussa ympäri Suomen.
26. Ruokaviestimme tavoittivat miljoonia
Huhtikuussa päättyi vetämämme kansainvälisen Eat4Change-hankkeen ensimmäinen vuosi, jonka aikana tavoitimme yli kahdeksan miljoonaa eurooppalaista. EU:n DEAR-ohjelman rahoittamassa nelivuotisessa hankkeessa lisäämme tietoisuutta ruuan ympäristövaikutuksista ja kannustamme ihmisiä tekemään kestäviä ruokavalintoja sekä toimimaan aktiivisina kansalaisina kestävämpien ruokajärjestelmien puolesta. Kuluneena vuonna osallistimme Euroopassa myös 195 organisaatiota ja koulutimme yli 400 kasvattajaa sekä 160 nuorta vaikuttajaa kestäviin ruokavalintoihin ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvistä aiheista. Hankkeeseen liittyvän WWF Suomen ruokakurssin on tilannut yli 4 200 suomalaista.
27. WWF Green Office edisti ympäristövastuuta työpaikoilla
Kehittämämme ja ylläpitämämme toimistojen ympäristöjärjestelmämalli Green Office jatkoi kasvuaan. Sen kautta meidän on mahdollista tavoittaa jo yli 50 000 suomalaista työpaikoillaan. Green Officen avulla organisaatiot voivat edistää ympäristövastuullisia toimintatapoja, minkä lisäksi niiden henkilöstö on voinut viedä viestiä eteenpäin myös omissa verkostoissaan työpaikan ulkopuolella. WWF Green Office pystyi pandemia-aikana menestyksellisesti muokkaamaan toimintatapojaan etätyöolosuhteisiin ja kasvattamaan piirissään olevien organisaatioiden ja henkilöstön määrää.
28.–31. Vaikutimme…
28. …ympäristön ja luonnon huomioimiseksi kehityspolitiikassa
Suomen hallitus julkaisi toukokuussa pitkään toivomamme linjauksen, jonka mukaan Suomen kehityspolitiikan yhdeksi painopisteeksi nostetaan ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelu. Tämä tarkoittaa, että Suomi kohdentaa aikaisempaa enemmän rahoitusta ja resursseja ympäristönsuojeluun kehittyvissä maissa, joissa luonnon monimuotoisuuden voimakas heikkeneminen uhkaa erityisesti köyhissä oloissa elävien ihmisten hyvinvointia ja toimeentuloa. Monimuotoinen luonto on tärkeässä roolissa niin ilmastonmuutoksen hillinnässä kuin siihen sopeutumisessa. Lisäksi se voi ehkäistä pandemioiden kehittymistä.
29. …Itämeren suojelun toimintaohjelmaan
Itämeren rantavaltiot ja EU hyväksyivät lokakuussa Itämeren suojelemiseksi laaditun toimintaohjelman. Toimintaohjelmassa on tärkeitä kirjauksia: siinä asetetaan tavoitteeksi suojella 30 prosenttia Itämeren pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi vedenalaisen melun vähentämiseen ollaan vihdoin tarttumassa. Jotta Itämeren hyvä tila saavutettaisiin vuoteen 2030 mennessä, toimintaohjelma ei saa jäädä pelkäksi suunnitelmaksi. Toimintaohjelman toteuttaminen on Itämeren rantavaltioiden vastuulla.
30. …ilmastokokouksessa, jossa otettiin myös edistysaskeleita
Ilmasto-asiantuntijamme osallistui Glasgow’n ilmastokokouksessa vaikuttamistyöhön paikan päällä. Vaikka olimme yleisesti ottaen pettyneitä kokouksen lopputulokseen, otettiin kokouksessa myös todellisia edistysaskeleita. Ilmastokokouksessa tehtiin lopulta monia historiallisia päätöksiä Pariisin sopimuksen toimeenpanosta. Pidämme esimerkiksi tärkeänä sitä, että ilmastokriisin ja luontokadon yhteys tuodaan selvästi esiin kokouksen loppulauselmassa.
31. …WWF Nuorten kanssa ympäristöasioihin
Lähes 50 nuorta Suomesta ja muista maista tapasi marraskuussa Euroopan Parlamentin jäseniä ja vaati tiukkaa lakia estämään metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden tuloa EU-markkinoille. Eat4Change-hankkeessamme toimivat nuoret vaikuttajat toivat nuorten ääntä ruokajärjestelmää käsitteleviin tilaisuuksiin COP26-ilmastoneuvotteluissa. Suomessa WWF Nuoret eli 45 nuoren vaikuttajan ryhmä toimii kanssamme Turussa, Helsingissä ja Tampereella. He selvittivät, kuinka kannustaa nuoria kasvipainotteiseen syömiseen, ja tuottivat näihin tarpeisiin vastaavaa materiaalia: podcast-jaksoja, reseptejä ja tietoiskuja. Yhdessä WWF Nuorten kanssa järjestimme webinaarin Viljasta villikalaan – suomalaiset yritykset kestävien proteiiniratkaisujen suunnannäyttäjinä. Webinaariin ilmoittautui yli 120, ja livenä sitä seurasi reilut 60 osallistujaa. Lisäksi WWF Nuoret toteuttivat kampanjan, jossa he kannustivat muita nuoria käyttämään äänioikeuttaan luonnon hyväksi kevään kuntavaaleissa.
Kiitos tuestasi! Työmme jatkuu
Vaikka saavutimme vuoden aikana paljon, kohtasimme toki myös haasteita ja takaiskuja. Maapallon luonto köyhtyy hälyttävällä vauhdilla, ja tilanne on kriittinen. Nykyinen tapamme elää uhkaa luontoa ja sitä kautta myös meitä ihmisiä. Olemme täysin riippuvaisia luonnon meille tarjoamista ekosysteemipalveluista, kuten puhtaasta vedestä, ruuasta ja ilmasta sekä lääkeaineita tarjoavista lajeista. Siksi jatkamme työtämme ensi vuonna entistäkin sinnikkäämmin. Kiitos kun olet mukana!
Tue työtämme luonnon hyväksi
Ole kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tuellasi mahdollistat ympäristönsuojelutyömme. Voit auttaa pitkäjänteisesti kummina, kertalahjoituksella tai vaikka perustamalla syntymäpäiväkeräyksen. On monia tapoja auttaa – löydä omasi.