WWF:n raportti: Suomalainen kulutus uhkaa trooppisia metsiä
Sademetsien ja muiden tropiikin luonnonympäristöjen kato on vakava ongelma, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Suomalaisella kulutuksella on oma osansa trooppisessa metsäkadossa.
Suomessa kuluttaja saattaa edelleen tietämättään ostaa kaupasta tuotteen, jonka tuotanto on voinut aiheuttaa trooppista metsäkatoa. Suomessa kulutettavista tuotteista kahvi, puu- ja paperituotteet, rehusoija sekä kaakao ovat neljän kärjessä, kun tarkastellaan suomalaisen kulutuksen luomaa riskiä metsien ja muiden luonnonympäristöjen katoon trooppisissa maissa. Seuraavaksi suurin metsäkatoriski on trooppisista maista tuodulla ruokosokerilla, luonnonkumilla, naudanlihalla ja palmuöljyllä.
Metsäkatoriskin hyödykkeitä tuodaan Suomeen muun muassa Brasiliasta, Indonesiasta ja Hondurasista. Tiedot selviävät WWF Suomen uudesta Valinnoillamme on väliä – suomalaisen kulutuksen vaikutukset metsäkatoon -raportista, joka pohjautuu konsulttiyritys Gaia Consultingin selvitykseen.
“Länsimaissa tapahtuva kulutus on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä syistä metsäkadon taustalla. Viljelysmaan, puuplantaasien ja karjalaituminen leviäminen aiheuttaa suurimman osan metsien ja muiden luonnonympäristöjen häviämisestä ja pirstoutumisesta tropiikin tuotantomaissa”, kertoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.
Vuosina 2007–2017 suomalaisen kulutuksen metsäkatoriski oli kokonaisuudessaan lähes 17 550 hehtaaria, mikä vastaa yli 29 000 jalkapallokentällistä metsää. Metsäkadosta ja maankäytön muutoksista syntyy luontokadon lisäksi merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, ja hiilivarastot- ja nielut häviävät.
Hehtaarimäärä kuvaa minimiriskiä, sillä metsäkadon jäljittäminen tiettyyn tuotteeseen asti on vielä monilta osin vaikeaa pitkien ja monipolvisten tuotantoketjujen vuoksi. Suomeen tuodaan trooppisten maiden tuotteita esimerkiksi muiden Euroopan maiden kautta.
“Tarvitsemme lisää kattavaa ja julkista tietoa tuontituotteiden arvoketjuista ja alkuperästä. Voidaankin olettaa, että todellisuudessa suomalaisen kulutuksen vaikutukset metsäkatoon ja luonnon köyhtymiseen ovat suuremmat kuin saatavilla olevan tiedon valossa voidaan laskea”, Kaukonen sanoo.
Kuluttajille uusi tieto kaupassa myytävien tuotteiden alkuperästä olisi erittäin arvokasta.
”Kasvava joukko kuluttajia haluaa täyttää ostoskorinsa vastuullisilla valinnoilla. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan vielä jäljittämistä, selvittämistä, toimia ja viestintää koko arvoketjun mitalta”, sanoo johtava asiantuntija Piia Pessala konsulttiyritys Gaiasta, joka työsti raportin pohjana käytetyn selvityksen.
Sademetsissä elää lukuisia lajeja, joilla jokaisella on oma paikkansa ravintoketjussa. Kaikkia lajeja emme vielä edes tunne.
Vahva laki ehkäisisi EU:n aiheuttamaa metsäkatoa
Suomalaisen kulutuksen metsäkatoriski on hieman EU:n keskiarvoa matalampi, kun riskiä tarkastellaan per henkilö. Vaikka Suomi sijoittuu keskiarvon alle, suomalaiset toimijat ovat vahvasti kytkeytyneitä globaaleihin kulutus- ja tuotantoketjuihin, joiden kestävyydestä jokaisen toimijan on kannettava vastuuta.
“Suomella ja suomalaisilla toimijoilla on myös vastuu siitä metsä- ja luontokadosta, jonka olemme kulutusvalinnoillamme aiempien vuosikymmenten aikana tropiikissa aiheuttaneet”, Kaukonen muistuttaa.
EU:ssa valmisteilla oleva metsäkatolaki voi olla ratkaisevan tärkeä keino EU:n kulutuksesta aiheutuvan metsäkadon pysäyttämiseksi. Laki kieltäisi metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden pääsyn EU-markkinoille. Laille on kova tarve: vuonna 2017 EU vastasi 16 prosentista kansainvälisen kaupan aiheuttamasta trooppisesta metsäkadosta ja oli toiseksi merkittävin metsäkatoa aiheuttava toimija Kiinan jälkeen.
“Tarvitsemme vahvaa sääntelyä, joka kitkee metsäkadon pois tuotantoketjuista ja samalla vahvistaa ihmisoikeuksia ja paikallisyhteisöjen roolia. Riskituotteiden viljely tuo elantoa miljoonille pienviljelijöille. On äärimmäisen tärkeää kehittää tuotantoa sekä ympäristön että ihmisten kannalta kestävämmäksi”, Kaukonen toteaa.
“Vahva metsäkatolaki on myös vastuullisten yritysten etu, sillä se rajoittaa metsäkatoriskituotteiden myyntiä ja muiden epäreilujen kilpailukeinojen käyttöä markkinoilla”, Kaukonen jatkaa.
WWF:n tiiviit suositukset metsäkadon torjumiseksi
-
Päättäjien tulee tukea vahvaa metsäkatolakia, joka estää metsäkatoa ja muiden luonnonympäristöjen tuhoa sekä ihmisoikeusloukkauksia aiheuttaneiden tuotteiden myynnin EU:ssa. Laki on paraikaa kommentoitavana jäsenmaissa, ja Suomen hallituksen on kannatettava vaikuttavaa lakia.
-
Päättäjien on edistettävä myös muuta sääntelyä, toimenpiteitä ja kansainvälistä politiikkaa, joka puuttuu ylikulutukseen, luonnon köyhtymiseen ja ilmastonmuutokseen.
-
Yritysten on tunnettava toimintansa metsäkatoriskit ja pystyttävä jäljittämään raaka-aineidensa alkuperä aina tuotantoalueelle saakka. Näin ne voivat pienentää oman toimintansa negatiivisia vaikutuksia. Myös yritysten tulisi antaa tukensa vahvalle metsäkatolaille.
-
Aktiivinen kansalainen kannustaa päättäjiä tukemaan vahvaa metsäkatolakia. Lue vinkit lakiin vaikuttamiseen täältä! Arjessa voi kiinnittää huomiota kulutuksen määrään ja suosia kestävästi tuotettuja, vastuullisuussertifioituja tuotteita. Kasvipainotteiseen ruokavalioon siirtyminen vähentää painetta raivata metsää laidunmaiksi tai rehusoijan tuotantoon.
Maailman metsäkato on pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä, ja puolet maailman metsistä saatava suojelun tai kestävän käytön piiriin. Näiden tavoitteiden puolesta WWF tekee töitä joka päivä, sillä metsien tuho tarkoittaa tuhoa myös luonnon monimuotoisuudelle – kaiken elämän edellytykselle. Nostamme tänä vuonna esiin metsäkadon syitä, merkitystä luonnolle ja ilmastolle sekä ratkaisuja metsäkadon pysäyttämiseen. Vain yhdessä voimme rakentaa kestävämmän maailman.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista – tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.