12 tapaa, joilla suojelimme tiikereitä viimeisten 12 vuoden aikana
Tiikeri oli sukupuuton partaalla, kunnes 12 vuotta sitten uhanalainen eläin päätettiin pelastaa. Asetettiin kunnianhimoinen tavoite tiikereiden määrän tuplaamisesta. Kovan työn tuloksena tiikerikannat ovat alkaneet elpyä, ja tänä vuonna selviää, onko tavoite saavutettu.
Tilanne näytti huolestuttavalta. Vuonna 2010 luonnossa eli vapaana vain 3 200 tiikeriä. Määrä oli romahtanut sadassa vuodessa, sillä 1900-luvun alussa tiikereitä oli jopa 100 000. Lohduton tilanne sai tiikerivaltiot toimimaan: 13 valtiota, joiden alueella elää villejä tiikereitä, asetti tavoitteeksi tuplata ikonisten kissapetojen määrän vuoteen 2022 mennessä.
Tavoitteen asettamisen jälkeen suunta on ollut rohkaiseva. Edellinen julkaistu arvio on vuodelta 2016, jolloin tiikereiden määrä oli lähtenyt kasvuun. Tiikereitä raportoitiin olevan noin 3 900. Suojelu on onnistunut lupaavasti etenkin Bhutanissa, Kiinassa, Intiassa, Nepalissa ja Venäjällä. Myöhemmin tänä vuonna valtiot julkaisevat uudet arvionsa tiikerien lukumäärästä.
”Vaikka toivoa selvästi on, ovat joissain maissa kannat kuitenkin edelleen laskussa. Kehitys on haurasta, ja siksi suojelua tarvitaan yhä. Hyvistä käytännöistä on pidettävä kiinni ja luotava uusia keinoja suojeluun”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen.
Kokosimme 12 tapaa, joilla WWF on ollut mukana palauttamassa tiikerinkarjahduksia Aasiaan viimeisten 12 vuoden aikana.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
1 Suojelemme tiikereitä yli rajojen
Tiikerikannat ovat kasvaneet etenkin niissä maissa, jotka ovat työskennelleet ahkerasti yhdistääkseen tiikereiden elinalueita toisiinsa. Tämä tarkoittaa elinympäristöjen vaalimista yli valtioiden rajojen, jotta tiikerit voisivat liikkua vapaammin ja turvallisemmin alueelta toiselle. Olemme edistäneet rajat ylittävää suojelua esimerkiksi Itä-Venäjällä, missä sijaitseva Land of the Leopard -kansallispuisto toimii käytävänä kiinalaiseen Northeast China Amur Tiger and Leopard -kansallispuistoon. Kiinalaisessa kansallispuistossa tiikereiden määrä on kolminkertaistunut, ja tiikerit pääsevät kulkemaan vapaasti maiden välillä.
2 Otamme paikallisyhteisöt mukaan
Nepalissa suojelemme tiikereitä tiiviissä yhteistyössä paikallisten kanssa. Paikallisyhteisöt ovat riippuvaisia tiikereiden elinympäristöistä: metsistä, jotka tuovat heille monenlaista toimeentuloa. Siksi on tärkeää, että paikalliset voivat hallita omia metsiään. Paikallisyhteisöt ovat ennallistaneet tiikereille tärkeässä Khatan metsäkäytävässä yli 3600 hehtaaria metsää. Alueella on myös kehitetty vaihtoehtoisia energianlähteitä puulle, jota paikalliset keräävät metsästä. Eläinten lannasta valmistettu puhdas biokaasu on auttanut korvaamaan puunpolttoa. Myös WWF Suomi on tukenut suojelutyötä Khatassa Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin ja kummien tuella.
3 Torjumme laitonta tiikerikauppaa
Yksi suurimmista uhista tiikerille on laiton villieläinkauppa. Tiikereitä salametsästetään muun muassa niiden ruumiinosien takia, joita käytetään uskomushoidoissa ja statussymboleina. Laittoman kaupan kitkeminen vaatii läheistä yhteistyötä eri viranomaisten ja lainvalvojien kanssa. Yhdessä villieläinten laitonta kauppaa valvovan TRAFFICin kanssa olemme auttaneet kitkemään laitonta kauppaa Intian, Kiinan ja Nepalin läpi kulkevissa kauppaketjuissa. Esimerkiksi Nepalissa olimme perustamassa komiteaa, joka auttaa eri viranomaisia poliisista tulliin ja tiedusteluun työskentelemään yhdessä tiikerien turvaamiseksi.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
4 Laajennamme tiikerin elinalueita
Vaikka tiikereiden lukumäärä on kasvussa, niiden elinalueet vain pienentyvät. Jotta voimme palauttaa tiikerin elinvoimaiseksi lajiksi, meidän on käännettävä tämä epäsuotuisa kehitys. Hyvä merkki on se, että populaatioiden kasvaessa tutkijat ovat havainneet tiikereitä uusilla alueilla. Nepalissa rikottiin vuonna 2020 ennätys kahdesti, kun tiikereitä havaittiin yhä korkeammalla vuoristossa. Toinen havainnoista todisti myös, että tiikerin elinalue on levinnyt 200 kilometriä idemmäs kuin aiemmin. Tällaiset ilouutiset eivät olisi mahdollisia ilman Nepalin hallituksen, järjestöjen ja paikallisyhteisöjen pitkäjänteistä suojelutyötä.
5 Siirrämme tiikereitä
Intiassa Rajajin tiikerisuojelualueella tilanne näytti toivottomalta ennen vuotta 2020. Tällöin päätimme muiden toimijoiden kanssa siirtää alueelle uusia tiikereitä, sillä alueella eläneet tiikerit eivät olleet synnyttäneet poikasia vuoden 2006 jälkeen. Siirtäminen on pitkä operaatio, joka vaatii sitoutumista, huolellisia suunnitelmia ja tukea niin poliittisesti kuin paikallisilta ihmisiltä. Rajajin suojelualueelle siirrettiin tiikereitä toiselta, hyvin menestyneeltä suojelualueelta. Nyt toivo Rajajin tiikereiden jatkosta elää jälleen.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
6 Palautamme tiikereitä niiden vanhoille asuinsijoille
Kazakstanissa villit tiikerit kuolivat sukupuuttoon yli 70 vuotta sitten. Nyt suunnitelmissa on palauttaa ikoninen kissapeto maahan vuoteen 2025 mennessä. Olemme mukana kolmivaiheisessa operaatiossa, joka kestää yhteensä ainakin 15 vuotta. Vuonna 2018 aloitettiin ensimmäinen vaihe, jossa ennallistetaan tiikerille sopivia elinympäristöjä esimerkiksi kasvattamalla riistaeläinten määrää. Suunnitelmat käydään huolellisesti läpi myös paikallisten ihmisten kanssa. Tämän jälkeen alkaa varsinainen tiikerien palauttamisvaihe, jolloin ainakin kymmenen tiikeriä palautetaan alueelle yhdeksän vuoden kuluessa. Seurantavaiheessa tarkkaillaan, miten hanke on onnistunut. Ili-Balklashin suojelualue, jonne tiikerit palautetaan, voisi parhaimmillaan tarjota elinympäristön 120 tiikerille.
7 Tuemme metsänvartijoita
Metsänvartijat käyttävät SMART-partiointisovellusta ympäri maailmaa. Sovellukseen voi tallentaa dataa niin villieläinhavainnoista kuin laittomuuksista, kuten salametsästyksestä. Kerätyn datan avulla metsänvartijat voivat kohdentaa partiointiaan vallitsevan tilanteen mukaan. Bhutanilaisessa Royal Manasin kansallispuistossa tiikereiden määrä on tuplaantunut vuodesta 2012 – SMARTin ja muiden onnistuneiden suojelutoimien ansiosta. WWF Suomi on tukenut WWF Bhutanin toimintaa muun muassa ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin ja kummien tuella.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
8 Edistämme tiikereiden ja ihmisten rinnakkaiseloa
Tiikereitä elää myös maailman tiiviimmin asutetuilla seuduilla, kuten Intiassa. Tiikereiden määrä maassa on kasvanut, ja samalla konfliktit ihmisten ja tiikereiden välillä lisääntyneet. Sopuisa rinnakkaiselo on välttämätöntä tiikerikantojen elpymiseksi. Olemme kouluttaneet Intiassa vapaaehtoisten tiimejä, jotka tarjoavat apua konfliktien ehkäisemisessä ja tukea vahinkojen tapahduttua niin viranomaisille kuin kansalaisille. Vapaaehtoiset ymmärtävät tiikereiden käytöstä ja osaavat tunnistaa tiikerin tassunjälkiä.
9 Ennallistamme elinympäristöjä
Thaimaassa osataan pitää huolta tiikereiden elinalueista. Thaimaassa WWF on esimerkiksi mukana projektissa, jossa tuetaan tiikereiden ja sen riistaeläinten kantojen elpymistä. Projektissa ennallistetaan tärkeitä laidunnusalueita ja asennetaan nuolukiviä, joista villieläimet saavat tärkeitä mineraaleja. Kolme tiikerille tärkeää saaliseläintä onkin jo hyötynyt näistä suojelutoimista – muntjakki, sambarhirvi ja gauri – mikä tuo tiikereille entistä paremmat mahdollisuudet selviytyä.
10 Taistelemme ansalankoja vastaan
Hupenevien elinympäristöjen lisäksi tiikereitä uhkaavat erilaiset ansalangat. Kaakkois-Aasiassa on puhuttu jopa ansalankakriisistä – niin paljon erilaisia ansoja on havaittu. Malesiassa ansalankoja vastaan taisteltiin paikallisyhteisöjen omien partiointitiimien voimin. Nämä tiimit poistavat ansalankoja ja keräävät dataa salametsästyksestä. Partiot ovat onnistuneet poistamaan Belum Temengorin metsistä jopa 94 prosenttia toimivista ansalangoista. Malesian tiikerikannat ovat kuitenkin edelleen laskussa, joten partioiden lisäksi tarvitaan muita toimia tiikerien turvaamiseksi.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
11 Tuomme toimivia työkaluja suojeluun
Yksi tärkeä innovaatio tiikerinsuojelussa on CA|TS. Työkalun nimi tulee englannin kielen sanoista Conservation Assured Tiger Standards – kyseessä on siis tiikerinsuojeluun luotu yhteinen säännöstö. CA|TS määrittää parhaat käytännöt tiikereiden elinalueiden hallintaan. Kriteerit liittyvät esimerkiksi suojelun kestävään rahoitukseen, henkilökunnan riittävyyteen, elinympäristön turvaamiseen ja yhteistyöhön paikallisten yhteisöjen kanssa. Säännöstö on otettu käyttöön muun muassa Intiassa, maan sisällä jopa 50 suojelualueella. Kun alue täyttää säännöstön kaikki kriteerit, se saa virallisen CA|TS-hyväksynnän. Intiassa jo 14 aluetta on ansainnut tuon statuksen. Edistämme säännöstön käyttöönottoa kentällä eri maissa.
12 Luomme kestäviä rahoitusmalleja
WWF on ollut mukana Bhutanin hallituksen projektissa, joka varmistaa suojelualueiden tehokasta hallinnointia ja rahoituspohjan kestävyyttä. Bhutan for Life -projekti auttaa myös tiikereitä, sillä mallilla tuetut suojelualueet ovat tärkeitä kulkuväyliä tiikereille. Alueet ovat myös muuten erittäin arvokkaita: ne ovat monimuotoisuudeltaan erittäin rikkaita ja ilmastokestäviä elinympäristöjä.
Mitä seuraavaksi?
Vaikka viimeisten 12 vuoden aikana olemme kokeneet onnistumisia tiikerinsuojelussa, työ on vielä kesken. Myöhemmin tänä vuonna selviää, onko tiikerien tuplaamistavoite onnistunut. 13 tiikerivaltiota myös uudistavat sitoumuksensa tiikerinsuojelusta. Tarkoituksena on luoda tavoitteet seuraavalle 12 vuodelle, jotta ikonista kissapetoa ei enää uhkaisi sukupuutto.
Artikkelia muokattu 2.6.2022: Poistettu tieto tiikerihuippukokouksesta Venäjällä syyskuussa 2022, sillä kokouksen järjestäminen ei ole varmaa Ukrainan-sodan vuoksi.
Haluatko auttaa?
Auta Kissaeläin-kummina
Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.