Käsillä ovat luonnon kohtalonhetket – kokosimme 5 + 1 asiaa, joita luonnonystävä seuraa tänä vuonna
Onko edessä luonnon supervuosi? Ainakin tämä vuosi tarjoaa monia mahdollisuuksia pysäyttää luonnon köyhtyminen, metsäkato ja ilmastonmuutos. Kokosimme tähän juttuun niistä viisi.
1 Luonnon köyhtyminen on pysäytettävä
Luonnon monimuotoisuuden kannalta eletään kohtalonhetkiä tänä vuonna, kun YK:n biodiversiteettikokous vihdoin järjestetään. Tältä kokoukselta odotetaan viime syksyisen Kunmingin julistuksen allekirjoittaneiden maiden sitoutumista uusiin tavoitteisiin ja mittareihin luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.
WWF toivoo kokoukselta käytännön toimintasuunnitelmaa, joka suojelee ja elvyttää luontoa. Toimille tarvitaan myös riittävä rahoitus ja mittarit. Lisäksi toimien pitää olla sosiaalisesti oikeudenmukaisia.
”Luonto on saatava elpymään vuoteen 2030 mennessä, ja luonnon suojelemisen lisäksi meidän on korkea aika puuttua luontokatoa ylläpitäviin rakenteisiin, eli kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen. Suomella on osana Euroopan unionia ainutlaatuinen mahdollisuus näyttää globaalia johtajuutta ja edelläkävijyyttä näissä neuvotteluissa”, sanoo WWF:n kansainvälisen työn johtaja Anne Tarvainen.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Sademetsät ovat luonnon monimuotoisuuden kehto, mutta nekin katoavat huolestuttavaa vauhtia.
Kokouksen järjestämisellä on kiire, sillä alkujaan vuodelle 2020 kaavailtua kokousta on pandemian vuoksi siirretty jo useita kertoja. Luontokato puolestaan ei ole hidastunut. WWF:n viime vuonna julkaiseman raportin mukaan esimerkiksi sademetsää on kadonnut reilussa vuosikymmenessä noin Ruotsin pinta-alan verran.
”Luontokadolla ja ympäristön tuhoutumisella on merkittävä rooli eläinperäisten pandemioiden synnyssä ja onkin ironista, että juuri pandemia hidastaa kansainvälisiä neuvotteluja, joiden tavoitteena on pysäyttää luontokato”, Tarvainen sanoo.
2 Metsiensuojelun supervuosi
Metsien tuhoaminen kiihdyttää luontokatoa entisestään. Vuonna 2022 metsäluonnon köyhtymiseen on mahdollista puuttua kenties tehokkaammin kuin koskaan, ja tätä vuotta voikin toiveikkaasti nimittää metsiensuojelun supervuodeksi.
”EU:ssa on käynnissä lukuisia strategia- ja lainsäädäntöprosesseja, joissa tavoitteena on luoda parannusta niin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kuin ekologisesti kestävän metsätalouden mahdollistamiseen tulevaisuudessa. Tämä vuosi on ainutlaatuinen mahdollisuus kääntää suunta paremmaksi”, sanoo suomalaisen luonnon ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen WWF:stä.
Metsäkatolaki, jota valmistellaan EU:ssa, on ainutkertainen poliittinen mahdollisuus pysäyttää metsäkato. Laki kieltäisi sellaisten tuotteiden tuomisen EU:n alueelle, joiden tuotantoketjusta on aiheutunut metsäkatoa. Tällä hetkellä EU:nkin alueella voidaan myydä tuotteita, joiden raaka-aineiden alkuperä ja mahdollinen vaikutus metsäkatoon eivät ole kenenkään tiedossa.
Viime vuonna hyväksytty EU:n biodiversiteettistrategia asetti tavoitteeksi suojella EU:n alueella 30 prosenttia kaikista maa- ja merialueista. Kolmannes tästä tulisi olla tiukasti suojeltua. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on hyvin tärkeää, että suojelutavoitteet täytetään ei pelkästään maakohtaisesti vaan myös maakunnallisesti. Suomessa luonto on lajirikkaimmillaan ja suojelun tarve suurin etelässä.
”Tällä on Suomessa suuria vaikutuksia, sillä esimerkiksi Etelä-Suomesta on tällä hetkellä suojeltu vain 3 prosenttia. Biodiversiteettistrategian mukaisesti kaikki luonnontilaiset ja vanhat metsät tulisi suojella kokonaan ja olisikin luontevaa, että työ aloitettaisiin suojelemalla kaikki nämä metsät valtion mailta”, sanoo WWF:n metsäasiantuntija Mai Suominen.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Metsäluonnon monimuotoisuus on uhattuna, mutta tänä vuonna metsien suojeluun on tulossa toivottuja parannuksia. Suomessa yksi edistysaskel olisi valtion luonnontilaisten metsien suojeleminen.
Lisäksi Suomessa päivitetään tämän vuoden aikana kansallinen metsästrategia ja muodostetaan kanta EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään eli taksonomiaan. Taksonomia ohjaa rahoittajien toimintaa ja luo isoille pörssiyhtiöille raportointivelvoitteita. Taksonomian tämänhetkisen luonnoksen mukaan metsissä tulisi välttää avohakkuita ja maanmuokkausta, säästää tietty pinta-alaosuus hakkuiden ulkopuolelle, jättää nykyistä merkittävästi leveämpiä suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille ja monipuolistaa käsiteltyjen metsien puuston rakennetta.
Suomalainen metsätalous ei ole tällä hetkellä ekologisesti kestävää. Metsäluontomme köyhtyminen jatkuu edelleen. Yli 75 prosenttia metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Metsissä elävistä lajeista peräti 833 on uhanalaisia.
”Taksonomia tarjoaa mahdollisuuden turvata arvokasta suomalaista metsäluontoa myös suojelualueiden ulkopuolella ja se takaa mahdollisuuden myös metsätalouden jatkuvuudelle. Siksi tänä vuonna on tärkeää, ettei taksonomian ympäristökriteerejä vesitetä – pitkällä aikavälillä niistä hyötyvät kaikki”, Suominen sanoo.
Lisäksi Suomessa päivitetään tämän vuoden aikana kansallinen metsästrategia. Se on luontevaa linjata yhteneväksi EU:n viime vuonna hyväksytyn metsästrategian kanssa, jossa metsäluonnon turvaaminen on nostettu puuntuotannollisten tavoitteiden rinnalle.
3 Luonnonsuojelulain uudistus
Suomalaisen luonnon kannalta merkittävää vuonna 2022 on myös luonnonsuojelulain uudistus, jonka on tarkoitus edetä eduskunnan käsittelyyn alkuvuodesta.
”Luonnonsuojelulailla on suuri merkitys suomalaiselle luonnolle, joka köyhtyy hälyttävällä vauhdilla”, sanoo suomalaisen luonnon ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen WWF:stä.
Lain tavoitteena on ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja määrittää, miten arvokasta luontoa, eläinlajeja ja kasveja suojellaan. Laissa määritellään esimerkiksi, millaisin perustein kansallispuistoja ja muita luonnonsuojelualueita perustetaan. Luonnonsuojelulain uudistaminen on tärkeää, sillä nykyinen laki ei ole onnistunut tavoitteessaan, vaan suomalainen luonto köyhtyy edelleen.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Luonnonsuojelulaki etenee toivon mukaan jo tammikuussa. Uudella lailla on kiire, sillä Suomen luonto köyhtyy kiihtyvää vauhtia.
WWF:n näkemys on, ettei lakiin ole tehty tarpeeksi radikaaleja ja riittäviä muutoksia. Uudessa laissa pitäisi olla niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä ja muita toimijoita koskeva selvilläolovelvollisuus, jonka mukaan jokaisen on riittävällä tavalla oltava selvillä toimintansa vaikutuksista luonnolle. Toinen välttämätön uusi työkalu olisi huomioonottamisvelvoite, joka edellyttää, että uhanalaiset lajit ja luontotyypit on otettava entistä paremmin huomioon lupamenettelyissä ja kaavoituksessa.
”On tärkeää, että lakiesitys saadaan pikaisesti eduskunnan käsittelyyn, jotta se ehditään käsitellä tämän hallituskauden aikana. Nykylaki ei ole ollut riittävän tehokas. Uhanalaistumista ja luontokatoa ei ole saatu pysäytettyä Suomessa”, sanoo WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen.
4 Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen kustannuksista
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee vuonna 2022 peräti kolme uutta raporttia, jotka valottavat lisää ilmastonmuutoksen seurauksia yhteiskunnille, näiden seurausten kustannuksia sekä ilmastonmuutoksen ehkäisytoimia.
”Viime vuonna uutisiin nousivat ympäri maailman valtavat maasto- ja metsäpalot sekä äärimmäiset helleaallot. Viime vuonna ilmestynyt IPCC:n raportti osoitti, että sään ääri-ilmiöiden yleistyminen johtuu ilmastonmuutoksesta. Tänä vuonna julkaistavan toisen raportin odotetaan kertovan, millaisen hinnan yhteiskunnat näistä ääri-ilmiöistä joutuvat maksamaan”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
WWF:n asiantuntijat seuraavat kansainvälisen ilmastopaneelin työskentelyä tarkoin ja käyvät vuoropuhelua tutkijoiden kanssa. Nordmanin mukaan IPCC:n raportit ovat yhä tärkeämpiä poliittisen päätöksenteon kannalta.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
IPCC:n uudet raportit tulevat tänä vuonna valottamaan, millaisen hinnan yhteiskunnat maksavat sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä.
”Toivomme IPCC-raporttien nostavan polttavan ilmastokysymyksen julkiseen keskusteluun, mutta myös vauhdittavan EU-tason päätöksentekoa ilmastotoimista. Komission ehdottamaa laajaa ilmastolainsäädäntöpakettia EU Fit for 55 ei saisi yhtään vesittää. Sen sijaan sitä pitäisi parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyssä parantaa monilta osin, esimerkiksi päästökaupan, maakäyttösektorin tavoitteiden sekä biomassan kestävyyskriteerien osalta.”
Oletettavissa on myös, että raportit puhuttavat loppuvuodesta Egyptissä järjestettävässä COP27-ilmastokokouksessa. Glasgow’n ilmastokokouksessa vuonna 2021 keskustelut globaalista taakanjaosta ajautuivat umpikujaan. Nyt IPCC-raportin odotetaan tuovan kansainvälisiin neuvotteluihin entistä paremman faktapohjan siitä, millaisia kustannuksia suurelta osin kehittyneiden maiden päästöistä johtuva ilmastonmuutos aiheuttaa suurimmat seuraukset kärsiville kehittyville maille.
5 Suomi säilyttää kärkisijansa virtavesien ennallistajana
Suomi on Euroopan johtavia maita virtavesien ennallistamisessa, ja tulemme säilyttämään kärkisijamme myös vuonna 2022, uskoo WWF:n merten ja sisävesien ohjelman johtaja Sampsa Vilhunen.
Yksi viime vuoden ilouutisista oli Etelä-Karjalassa sijaitsevan Hiitolanjoen Kangaskosken padon purkaminen. Tänä vuonna edessä on lähes yhtä merkittäviä askeleita, kun kansainvälistäkin huomiota saanut Hiitolanjoen vapauttaminen jatkuu seuraavan vesivoimapadon purkamisella Lahnasenkoskella. Päijänteeseen laskevassa Tainionvirrassa olevan Virtaankosken vanhan vesivoimapadon purkua päästään pitkän odotuksen jälkeen suunnittelemaan toden teolla, ja purkaminen alkaa lähivuosina.
Suomen kosket ovat olleet kovilla. Historian saatossa vaelluskalojen ja virtavesieliöstön tärkeänä elinympäristönä olevat kosket tuhottiin ensin perkaamalla ne kivistä, jotta puun uitto onnistui tehokkaammin. Toisen maailmansodan jälkeen kosket vielä padottiin vesivoiman tarpeisiin.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Hiitolanjoen Kangaskosken padon purkaminen oli vuoden 2021 kohokohtia kotimaisten virtavesien ennallistamisessa.
”Me teemme historiaa edelleen joka kerta, kun puramme padon. Tai itse asiassa otamme tuhon historiassa askeleita taaksepäin ja korjaamme tilannetta. Sitä on ennallistaminen. Tällä on välittömiä ja pysyviä vaikutuksia suomalaiseen biodiversiteettiin ja tarkemmin kotimaisiin vaelluskalakantoihin, jotka ovat uhanalaisia juuri vesivoimapatojen, väärin asennettujen siltarumpujen ja muiden ihmisen vesistöihin jättämien, vaellusesteinä toimivien rakenteiden vuoksi”, Vilhunen sanoo.
Vilhunen kiittelee vahvaa poliittista tahtoa, jota virtavesien ennallistamiseen, vesienhoitoon ja uhanalaisten kalakantojen tilan parantamiseen juuri nyt on. Marinin hallituksen tavoite on parantaa vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa eri puolilla Suomea kansallisen NOUSU-ohjelma tuella ja toimenpiteillä. WWF on ollut viime vuosina hankkeen keskeinen yhteistyötaho. WWF on ollut mukana yli 40 hankkeessa, joissa on poistettu pieniä ja suurempiakin patoja ja muita kalojen tiellä olevia esteitä.
Lisävirtaa ennallistamiseen tuo lähivuosina EU:n tuore biodiversiteettistrategia, jossa EU:n yhteiseksi tavoitteeksi on asetettu 25 000 jokikilometrin ennallistaminen vapaasti virtaaviksi vuoteen 2030 mennessä. Suomessa puolestaan käynnistyy tänä vuonna vesilain uudistus, jonka tavoitteena on asettaa vesivoimaloille ja käytöstä poistuneille padoille velvoitteita mahdollistaa kalankulkua, tai muuten huomioida ympäristölle aiheutettuja vahinkoja.
+1 WWF Suomi täyttää 50 vuotta
Tänä vuonna on todellakin aihetta juhlaan, sillä WWF Suomi täyttää 50 vuotta 16.10.2022. Historiaamme mahtuu monia menestystarinoita, joista olemme ylpeitä yhä tänä päivänäkin. Perustamiskokouksessa julistettiin, kuinka ”ihmisen tulevaisuus maapallolla on erottamattomasti kytketty luonnon monimuotoisuuteen”.
”Tämä lausunto on ajankohtaisempi kuin kenties koskaan aikaisemmin. 2020-luku on luonnon ja ilmaston kohtalon vuosikymmen, sillä luonto köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. Olen kuitenkin optimistisempi kuin koskaan ennen, sillä yhä useampi ihminen on lähtenyt mukaan tekemään ja vaatimaan muutosta”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Kerromme pitkin vuotta menestystarinoita viimeisten 50 vuoden ajalta. WWF-lehden lukijoille tarjoilemme jokaisessa numerossamme tarinoita historiamme varrelta, ja samat jutut löydät myös nettisivuiltamme. Samalla kun katsomme taaksepäin ja iloitsemme menneistä onnistumisista, jatkamme sinnikästä työtämme luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.
”Meidän pitää tulevan kymmenen vuoden aikana saavuttaa enemmän kuin olemme viimeisten 50 vuoden aikana saavuttaneet. Aikaa ei ole hukattavaksi, mutta yhdessä voimme onnistua”, Rohweder sanoo.
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!