Mekongin alueella elää sykähdyttävä kädellisten kirjo – lähes kaikki lajit ovat uhanalaisia

Ihminen on pahin uhka Kaakkois-Aasian kädellisille, joita metsästetään ruuaksi tai myydään turistien selfieitä varten. Liian myöhäistä lajien pelastaminen ei kuitenkaan ole.

Kaakkois-Aasiassa sijaitseva Mekongin jokialue on luonnoltaan yksi maailman monimuotoisimmista paikoista. Oivallinen esimerkki alueen monimuotoisuudesta on sen kädellislajien kirjo. WWF:n tuoreen raportin mukaan Kambodzan, Laosin, Myanmarin, Thaimaan ja Vietnamin alueella elää yhteensä 44 erilaista kädellislajia. Joukkoon mahtuu esimerkiksi gibboneita, langureita, pystynenäapinoita, makakeja ja loreja.

Vaikka lajikirjo on hengästyttävän laaja, ei Mekongin alueen kädellisillä mene hyvin. Alueen 44:stä lajista jopa 40 luokitellaan kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n mukaan uhanalaisiksi. Ainoastaan yhden lajin katsotaan olevan elinvoimainen. Lajeista 19 on Mekongin alueelle kotoperäisiä, eli niitä esiintyy ainoastaan Mekongilla.

Mekongin seudulta on aivan viime vuosina löytynyt myös uusia lajeja. Esimerkiksi pääasiassa Myanmarin pohjoisosissa elävä Hoolock tianxing -gibboni erotettiin omaksi lajikseen vuonna 2017. Nykyisten luokitusten mukaan laji on erittäin uhanalainen. Vuonna 2018 saadut piilokamerakuvat puolestaan todistivat aiemmin ainoastaan museokokoelmissa olleiden kuolleiden yksilöiden ja luonnosta löytyneiden luiden perusteella omaksi lajikseen määritellyn Trachypithecus popa -langurilajin elävän edelleen Myanmarin luonnossa. Näitä apinoita arvellaan olevan enää vain 200–­250 yksilöä, ja laji on äärimmäisen uhanalainen.

”Olemme vaarassa menettää useita kädellislajeja, jollei eläinten ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi tehdä kiireellisiä toimia, sanoo WWF Mekongin villieläinohjelman päällikkö K Yoganand.

”Monet lajeista elävät ainoastaan Mekongin alueella, ja osa vain yhden valtion tai jopa yhden pienen elinympäristön alueella. Tämän vuoksi lajit ovat hyvin haavoittuvia ja ihmisen toiminta uhkaa viedä niiltä elintilan.”

Esimerkkejä Mekongin alueen kädellislajeista:

(juttu jatkuu kuvagallerian jälkeen)

Ihminen aiheuttaa Mekongin kädellisille lukuisia merkittäviä uhkia. Metsäkato, elinympäristöjen tuhoutuminen, metsästys ja villieläinkauppa ovat vieneet useat Mekongin alueen kädellislajit sukupuuton partaalle. Lajeja metsästetään ja kaupataan monista syistä: eläinten lihaa myydään ruuaksi, niiden ruumiinosia käytetään uskomushoidoissa ja niitä saatetaan myydä eksoottisiksi lemmikeiksi tai viihde-eläimiksi turistien selfieitä varten. Laillisesti kädellisiä kaupataan myös esimerkiksi lääketestausta varten.

WWF työskentelee sinnikkäästi yhdessä lukuisien järjestöjen, hallitusten ja paikallisyhteisöjen kanssa estääkseen näitä ainutlaatuisia kädellislajeja katoamasta. WWF on mukana kartoittamassa lajien populaatioiden määrää esimerkiksi Laosissa ja Vietnamissa. Myanmarissa WWF tekee yhteistyökumppaneidensa kanssa voimalinjoihin eristeitä, jotta gibbonit eivät saisi niistä sähköiskuja. WWF tukee myös partioita, jotka purkavat ansoja ja päästävät loukkuun joutuneita eläimiä vapauteen.

“Jotta Mekongin alueen jäljellä olevat kädellisten populaatiot saadaan turvattua ja niiden kannat toipumaan, on järjestöjen, yritysten ja paikallisyhteisöjen työskenneltävä yhdessä. Meillä on vielä toivoa näiden upeiden lajien pelastamiseksi, mutta meidän on toimittava nopeasti ja päättäväisesti”, kertoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Tanja Pirinen.

Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.

Liity jo tänään
Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.