Apukinoskolaukset ja lumimyräkät luoneet erinomaiset olosuhteet saimaannorpan pesinnälle – vapaaehtoiset julistivat pesärauhan alkaneeksi
Apukinoskolaukset saimaannorpan pesinnän turvaamiseksi on saatu päätökseen Saimaalla. Urakan päätteeksi WWF:n vapaaehtoiset julistivat saimaannorpan pesärauhan alkaneeksi Saimaan rannoilla 10. helmikuuta 2022.
Saimaannorppa synnyttää poikasensa helmi-maaliskuussa lumikinokseen kaivamaansa pesään, joka suojaa kuuttia viimalta ja pedoilta. Ihmisen aiheuttama häiriö voi kuitenkin olla pesinnälle uhka. WWF on vuodesta 1993 saakka julistanut saimaannorpille pesärauhan, joka kehottaa ihmisiä välttämään kaikkea liikkumista Saimaalla luotojen ja saarien lähellä. Tänä vuonna pesärauhan julistivat paikalliset vapaaehtoiset Anu Korpikallio ja Pekka Sarkanen, jotka osallistuivat tammikuussa apukinoskolauksiin WWF:n vastuulla olevilla alueilla.
”Saimaannorpat ovat uteliaita, mutta kun ne lisääntyvät, ne haluavat olla rauhassa ja suojata uutta tulokasta. Toivoisin, että lyhyen kevättalven ajan kaikki Saimaan-kävijät käyttäisivät virallisia reittejä ja oleskelupaikkoja, jotta norpat saisivat pesiä rauhassa”, juvalainen Korpikallio vetoaa.
Sarkanen muistuttaa, että moottorikelkkojen ja askelten jäljet pesien lähellä voivat houkutella paikalle petoeläimiä ja häiritä kuutin imettämistä.
”Pedot voivat tulla uteliaiksi, mihin ihmisten tekemät jäljet johtavat. Siksi nyt on parempi kiertää kaikki Saimaan luodot ja mökittömät saaret kaukaa”, imatralainen Sarkanen sanoo.
(uutinen jatkuu pesärauhan julistus -videon alla)
190 apukinosta auttavat pesinnässä
Valtteri-myrsky ja muut myräkät ovat luoneet saimaannorpalle erittäin hyvät pesintäolosuhteet tälle talvelle, kun luonnonlumi on muodostanut suuria kinoksia Saimaan rannoille. WWF:n aluevastaavan Ismo Marttisen mukaan lumitilanne on niin hyvä, että pesintäkinosten aluekohtaiset erot ovat tänä vuonna tavallista pienemmät.
”Kaikkiaan nyt näyttää norppien kannalta hyvältä. Jään pinnalla oleva raskas lumikuorma toki nostaa vettä jäälle ja myös saimaannorppien pesiin, mutta kun kinosta on riittävästi päällä, tällä ei pitäisi olla vaikutusta pesintään”, Marttinen kertoo.
Saimaannorppien pesintää on tänäkin vuonna turvattu myös Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoimilla apukinoskolauksilla, joissa jopa 200 vapaaehtoista kolasi norpille yhteensä 190 apukinosta.
”Jää- ja lumitilanne mahdollistivat apukinosten kasaamisen jo tammikuun alkupuolella, minkä ansiosta helmikuu pystyttiin rauhoittamaan kokonaan pesinnälle. Alueille, joihin oli muodostunut hyvin luonnonkinoksia, ei tehty apukinoksia lainkaan”, sanoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Miina Auttila.
(uutinen jatkuu kuvan alla)
Saimaannorpille kolatut apukinokset ovat noin kahdeksan metriä pitkiä, kolme metriä leveitä ja metrin korkuisia.
Ilmastonmuutoksen seurauksena kolaustarvetta on yhä vaikeampi ennakkoon arvioida. Lupaavakin luonnonkinostilanne voi muuttua nopeasti surkeaksi pitkien vesisadejaksojen myötä. Apukinoksia onkin päätetty jatkossa tehdä aina, mikäli kolattavaa on.
Lumettomiin talviin varaudutaan myös keinopesäkokeiluilla. Tänä vuonna Saimaan eri alueille vietiin yhteensä 14 keinopesää Itä-Suomen yliopiston johdolla. Keinopesien kehitystyötä tehdään Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa.
Saimaannorppakanta on kasvanut hitaasti viime vuosikymmeninä, ja niitä arvioidaan olevan nykyisin noin 430. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee ihmisen apua vielä pitkään.
Auta Saimaannorppa-kummina
Jos norppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään. Sinun tukesi on tärkeää.