Mistä tikkojen rähinä johtuu, ja miten pakkanen vaikuttaa lintujen käyttäytymiseen? Keräsimme vastaukset viiteen kysymykseen talvilintukamerasta

1. Onko linnuilla tietynlainen päivärytmi, kuten ihmisillä?

Linnut käyvät yleensä ruokintapaikalla useita kertoja pitkin päivää. Eri lajit saapuvat ruokintapaikalle hieman eri aikoihin. Esimerkiksi käpytikka saapuu ruokintapaikalle usein ensimmäisten joukossa, ja maakotka sen sijaan ilmestyy kameraan useimmiten vasta puolen päivän jälkeen.

Sää säätelee lintujen rytmiä, ja ne ovat todella hyviä aistimaan, jos on tulossa kovat pakkaset. Kun mittari näyttää yli -20 astetta, ensimmäiset linnut tulevat tankkaamaan ruokaa jo hyvissä ajoin ennen auringonnousua. Kylmällä säällä ruokintapaikalla on tavallista vilkkaampi meno, ja ruoasta tulee helposti myös riitaa lintujen kesken.

Kuukkeli taas saattaa kadota ruokintapaikalta kokonaan kovilla pakkasilla. Ruokintapaikalle lentämisen sijaan se syö syksyllä keräämiään varastoja ja säästää siten energiaa.

2. Onko talvilintukameran linnuilla hierarkia?

Erityisesti saman lajin lintujen keskuudessa vallitsee tarkka arvojärjestys, ja esimerkiksi tikkojen voi usein nähdä jahtaavan toisiaan pois ruokintapaikalta. Linnuilla onkin hyvä olla useampi talviruokintapiste, sillä vahva lintuyksilö saattaa omia ruokintapaikan kokonaan itselleen.

Talvilintukameran eri lintulajit ovat ainakin jossain määrin tottuneet toisiinsa. Ruokintapaikalla vuosia käynyt palokärki esimerkiksi lähti ennen karkuun aina maakotkan tullessa paikalle, mutta vuosien kuluessa se on huomannut, ettei kotkista ole sille vaaraa.

Ylimääräiset linnut saavat ruokintapaikalla kylmän vastaanoton. Varsinkin maakotkat ovat hyvin reviiritietoisia, ja jahtaavat vieraat kotkat pois alueelta viipymättä.

3. Miksi talvilintukameran linnut eivät laula?

Linnut eivät laula talvisin, mutta talvilintukamerassa voi kuulla erilaisia lintujen varoitus- ja lentoääniä. Hyvä tapa havaita erikoiset tapahtumat talvilintukamerassa onkin pitää lähetyksen ääniä päällä, ja siirtyä ruudun ääreen, kun kamerasta kuuluu lintujen ääniä.

Kaukaa kuuluva kuikuttava ääni esimerkiksi kertoo katsojalle, että palokärki on saapumassa ruokintapaikalle.

Tikkojen kovaääninen rähinä taas tarkoittaa yleensä siitä, että alueella pyörivä varpuspöllö on saapunut paikalle, ja tikat yrittävät ajaa sitä porukalla pois. Tiaiset varoittavat toisiaan uhkasta korkealla nopearytmisellä sähinällä.

Maakotkan kiljuminen on merkki siitä, että talvilintukameran kotkapariskunta on havainnut reviirillään vieraan kotkan. Kiljuminen on maakotkan tapa kertoa tunkeilijalle, ettei se ole tervetullut alueelle.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

4. Miksi talvilintukameran ruokintapaikalla näkyy uhanalaisia lintuja, jotka ovat harvinaistuneet Suomessa?

Talvilintukameran sijaintipaikalla Kuusamossa metsät ovat säilyneet paremmin luonnontilassa kuin eteläisessä Suomessa, ja uhanalaisille vanhaa luonnonmetsää vaativille linnuille on siellä enemmän sopivaa elinympäristöä. Suurin syy esimerkiksi kuukkelin ja hömötiaisen ahdinkoon on niiden elinympäristöjen heikkeneminen ja pirstoutuminen metsien hakkuissa.

Hömötiainen kaivertaa mielellään kolonsa lahoon pökkelöön, joita ei nykyään juuri näe tavallisessa metsämaisemassa suojelualueiden ulkopuolella. Lisäksi hömötiaisen ongelmana Suomen nykyisissä metsissä on, että se ei löydä talousmetsästä talvella riittävästi syötävää.

Aiemmin koko lähes Suomea asuttaneeseen kuukkelin tapaa nykyään lähinnä vain Pohjois-Suomessa, sillä kuukkelin elinympäristö on kaventunut merkittävästi viime vuosikymmenien aikana metsätalouden takia. Kuukkeli tarvitsee pärjätäkseen yhtenäistä vanhaa metsää ja se kärsii avohakkuista ja metsien pirstaloitumisesta.

5. Mikä tekee talvilintukameran sijaintipaikasta hyvän elinympäristön linnuille ja millaisessa metsässä linnut viihtyvät?

Talvilintujen ruokintapaikka sijaitsee luontokuvaajia varten avoimella paikalla, mutta ruokintapaikkaa ympäröivät Oulangan kansallispuiston metsät. Kansallispuiston alueella metsät ovat pääosin vanhoja ja luonnontilaisia, ja metsäalue on laaja ja yhtenäinen.

Linnut viihtyvät metsässä, jossa on vaihteleva rakenne. Talousmetsien nuorentuminen ja vanhojen puiden väheneminen on ongelma muun muassa hömötiaiselle. Monen vanhaa ja luonnontilaista metsää suosivan lajin elinvoimaisuuden kannalta on lisäksi tärkeää, että metsä on laajaa ja yhtenäistä. Yksittäinen lintu ei vielä turvaa lajin kantaa, vaan se tarvitsee lisääntymiskumppanin. Metsässä tulee siksi olla tarpeeksi elintilaa useampien lintujen reviireille.

Metsässä tulee myös olla monipuolisesti erilaisia puulajeja sekä kuollutta puuta, jotta linnuille on tarjolla monipuolista ravintoa: erilaisia hyönteisiä, silmuja ja kasvinosia.

Artikkelia varten on haastateltu WWF:n metsäasiantuntija Mai Suomista ja talvilintukameran yhteistyökumppanina toimivan Kuusamo Nature Photographyn yrittäjää Olli Lamminsaloa.