Hallitukset kompastelivat YK:n luontoneuvotteluissa, vaikka yhteinen suunta on selkeä

Maailman valtiot ovat yhtä mieltä siitä, että vuonna 2030 maailmassa on oltava enemmän luontoa kuin nyt. Toimet, rahoitus ja mittarit tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäivät kuitenkin puolitiehen, kun YK:n luontoneuvottelujen välikokous päättyi tänään Genevessä.

Uusia, kansainvälisiä tavoitteita luonnon köyhtymisen pysäyttämiselle on sorvattu viime lokakuusta lähtien. Tänään Genevessä saatiin päätökseen tärkeät välineuvottelut ennen Kiinassa syksyllä järjestettävää YK:n huippukokousta, jossa tavoitteet lyödään lukkoon. Kirittävää viimeiseen kokoukseen jäi valtavasti.

”Maailman johtajat ovat jatkuvasti toistelleet haluavansa pysäyttää luontokadon, mutta silti näimme vain rajallista edistystä Genevessä. Neuvotteluista puuttui johtajuutta, eivätkä ne saaneet riittävää poliittista tukea”, sanoo Anne Tarvainen, WWF:n kansainvälisten asioiden ohjelmajohtaja. Tarvainen osallistui neuvotteluihin osana Suomen valtuuskuntaa. Hän muistuttaa, että tänä vuonna on edessä myös muita kansainvälisiä YK-kokouksia, joissa maat voivat osoittaa poliittista tahtoa luonnon hyväksi.

Neuvottelut Genevessä epäonnistuivat monissa keskeisissä teemoissa, kuten rahoituksen takaamisessa ja tasavertaisessa geeniresurssien jakamisessa. Epäonnistumiset siivittivät myös ilmoitukseen siitä, että ennen Kiinan huippukokousta on järjestettävä vielä yhdet välineuvottelut. Tämä kokous järjestetään Nairobissa kesäkuussa.

Geneven-kokouksen huippukohdaksi nousi yhteinen sävel siitä, ettei pelkkä luontokadon pysäyttäminen riitä. Luonto on saatava elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Kansainvälinen tavoite suojella 30 prosenttia maa- ja vesialueista sai paljon kannatusta. Samoin alkuperäiskansojen, paikallisyhteisöjen, naisten sekä nuorten oikeudet ja rooli tunnistettiin laajasti. Samalla on muistettava, ettei pelkkä suojelu riitä. Uusien tavoitteiden on puututtava myös luontokadon juurisyihin, eli kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen.

”Ei ole mitään järkeä suojella 30 prosenttia maapallosta, jos tuhoamme siitä loput. Siksi vaadimme hallituksia sitoutumaan puolittamaan tuotantonsa ja kulutuksensa jalanjäljen vuoteen 2030 mennessä”, Tarvainen sanoo.

Suomi piti luonnon puolia

Väittely rahoituksesta puolestaan jatkui viime metreille saakka. Esiin nousi tuttu kysymys siitä, kuka maksaa toimet luontokadon pysäyttämiseksi. Etenkin kehittyvät maat kaipaavat rahallista ja teknistä tukea tavoitteiden toteuttamiseen. Myös luonnolle haitallisten tukien poistamista puitiin tuloksetta.

”Nairobin välineuvottelut ovat äärimmäisen tärkeä paikka löytää vastauksia rahoitusta ja toimeenpanoa koskeviin kysymyksiin. Jos niitä ei löydetä, lopulliset tavoitteet ovat vaarassa lässähtää ja luontokato saa jatkua”, Tarvainen toteaa.

Suomi osallistui neuvotteluihin osana EU:ta. Tarvaisen mukaan Suomi osoitti neuvotteluissa sitkeyttä ja paloa toimia luonnon puolesta.

”Suomi nosti esimerkiksi aktiivisesti esiin ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansojen roolia luonnon turvaamisessa. Suomi kiritti muita maita myös keskusteluun ekologisen jalanjäljen pienentämisestä, mikä on erittäin hienoa.”

Auta WWF-kummina

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ellemme toimi välittömästi, elinympäristöjen tuho, lajien sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vaikeuttamaan kaikkea elämää maapallolla.

Liity jo tänään

Auta WWF-kummina

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ellemme toimi välittömästi, elinympäristöjen tuho, lajien sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vaikeuttamaan kaikkea elämää maapallolla.