Öljyonnettomuus on vakava uhka vesilinnuille – vapaaehtoiset harjoittelivat öljyyntyneiden lintujen hoitoa Helsingissä
Onnettomuustilanteessa suurin voimavara löytyy koulutetuista vapaaehtoisista, tietää Sea Life Helsingin akvaariokuraattori ja öljyntorjuntajoukkojen ryhmänjohtaja Markus Dernjatin.
Helsingin Mustikkamaan rannalle kokoontunut, valkoisiin haalareihin ja sinisiin muovikäsineisiin pukeutunut joukko saa ohikulkijoiden päät kääntymään. Käynnissä on WWF:n ja EUROWA:n, eli eurooppalaisen öljyyntyneiden eläinten hoitoverkoston öljyntorjuntakurssi. Vapaaehtoiset osallistujat Suomesta, Puolasta, Ranskasta ja Saksasta oppivat neljä päivää kestävän koulutuksen aikana pelastamaan öljyonnettomuuden uhreiksi joutuneita vesilintuja. Mukana on Korkeasaaren eläintarhan henkilökuntaa, eläinlääkäreitä ja EUROWA:n asiantuntijoita, jotka tekevät öljyyntyneiden eläinten hoitoa työkseen.
Markus Dernjatin on ollut mukana vapaaehtoisjoukoissa jo kymmenisen vuotta. Hän on koulutukseltaan meri- ja ympäristöbiologi ja työskentelee akvaariokuraattorina Sea Life Helsingissä. Erilaiset vesieläimet ovat työn kautta tulleet tutuiksi, mutta linnut, etenkin öljyiset sellaiset, ovat hänellekin uusi haaste.
Kurssilla opittuja asioita testataan heti käytännössä. Kurssilaiset harjoittelevat pelastajia karkuun pyrkivän linnun pyydystämistä nappaamalla haaveillaan kiinni kauko-ohjattavan auton päälle viritettyä houkutinlintua. Suurten lintumäärien vastaanottamista harjoitellaan muovisilla linnuilla, letkutusta ja öljyisten höyhenpeitteiden puhdistamista oikeilla, kuolleilla linnuilla. Harjoituksissa käytettävät linnut on jouduttu lopettamaan aiemmin esimerkiksi murtumien tai kalaverkkoon sotkeutumisen seurauksena. Robottiankan jahtaaminen saattaa kuulostaa hauskalta, mutta tositilanteessa on leikki kaukana.
Öljyonnettomuuden uhka vilkkaasti liikennöidyllä Itämerellä on todellinen. Onnettomuuden tapahtuessa juuri vesilinnut kärsivät eniten. WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryanin mukaan linnut lentävät ja laskeutuvat helposti öljyisen veden pinnalle, sillä öljyyntynyt paikka voi näyttää tyyneltä ja siksi hyvältä laskeutumispaikalta. Öljyisen eläimen höyhenpuvun vedenpitävyys heikkenee, ja eläintä uhkaa kylmettyminen. Siksi on tärkeää kerätä ja hoitaa linnut mahdollisimman nopeasti, eikä se onnistu ilman hyvää organisointia ja vapaaehtoisten arvokasta panosta.
”Koulutukset ovat rankkoja, mutta samalla erinomaisia. Täällä on aina hyvä tekemisen meininki”, Dernjatin kuvailee. Hän kuitenkin tietää, ettei tositilanteessa aurinko aina paista.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Öljyonnettomuuden sattuessa rannalta kerätyt linnut saisivat nesteytystä ennen viralliselle hoitopaikalle toimittamista.
Tositilanne tulee aina väärään aikaan
Kun vuonna 2014 polttoöljyä valui mereen teräsyhtiö Rautaruukin Raahen-tehtaalla tapahtuneen öljyvuodon seurauksena, oli Dernjatin ensimmäisten joukoissa paikalla.
”Olin työpaikan johtoryhmän kokouksessa, kun viesti onnettomuudesta tuli. Kävelin suoraan ovesta ulos ja samana iltana olin jo junassa kohti Raahea. Tiesin, että nyt tehdään jotain tärkeää.”
Dernjatin vietti useamman päivän Raahen edustalla sijaitsevien saarten rantoja putsaten. Kokemus jäi mieleen rankkana. Taukoja ei juuri pidetty. Mukana oli WWF ja pelastuslaitos, mutta nopeasti tuli selväksi operaation tärkein voimavara: vapaaehtoiset.
”Ilman heitä ei Raahessa olisi selvitty.”
Dernjatin ihailee ihmisten suurta halua auttaa ja osallistua, mutta toivoo heidän käyvän kursseja ja sitoutuvan myös tositilanteen osuessa kohdalle.
”Resursseja on vähän, ja jokainen osa pelastusprosessia on tärkeä. Homman on toimittava kuin liukuhihnalla, kun kyse on elävistä eläimistä. Jos jokin kohta ei ole hallussa tai vaikka vesiletkua joutuu etsimään, koituu linnulle turhaa kärsimystä ja stressiä. Se voi johtaa pahimmillaan eläimen kuolemaan. Silloin kaikki tehty työ on turhaa.”
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Linnun ruumiinlämpö on ihmistä korkeampi, pesuveden on oltava jopa 41-asteista.
Taitoja, joita ei toivottavasti koskaan tarvita
Öljyyntyneiden lintujen hoidossa on monta muistettavaa asiaa. Hoitopaikalla linnut tutkitaan ja päätetään, mitkä yksilöt voidaan pelastaa. Jos tiedetään, ettei eläin välttämättä selviydy, se lopetetaan heti turhan kärsimyksen välttämiseksi.
“Jos öljyyntyneitä lintuja on satoja, priorisoidaan uhanlaisia lintuja tai populaation kannalta tärkeitä aikuisia lintuja. Lintujen yleisvoinnin on oltava hyvä ennen pesua. On myös elintärkeää, että pesussa saadaan pois kaikki öljy ja että höyhenpeitteestä tulee taas vettä eristävä”, sanoo Dernjatin.
Vaikka hän on ollut öljyntorjuntatoiminnassa mukana jo vuosia ja tekee töitä eläinten kanssa, on kurssin perusteellisuus ja käytännönläheisyys ollut positiivinen yllätys.
”On merkitystä, missä vaiheessa linnut saadaan kiinni, mistä ne saadaan kiinni ja miten ne säilytetään rannoilla. Kuka huolehtii nesteytyksestä, tietojen kirjaamisesta, kuljetuksen organisoinnista ja jatkosta hoitopaikalla”, Dernjatin kertoo.
Viimeisten vuosien aikana tapahtuneissa onnettomuuksissa jopa 80–90 prosenttia hoidetuista linnuista on voitu vapauttaa rengastettuina takaisin luontoon.
Dernjatin on kurssin opeista innoissaan ja aikoo viedä tietojaan eteenpäin myös tuleville vapaaehtoisille. Hän kuitenkin toivoo, ettei taitoja tulla tositilanteessa koskaan tarvitsemaan.
Kiinnostaako sinua WWF:n vapaaehtoistoiminta?
Vapaaehtoistyö tarjoaa ikimuistoisia elämyksiä ja käytännön mahdollisuuksia toimia luonnon hyväksi. Löydä oma tapasi osallistua WWF:n tapahtumakalenterista.