”Pulleita ja hyväkuntoisia” – saimaannorpan kuutteja syntyi viime talvena 92
Metsähallituksen johtamissa saimaannorppien pesätarkistuksissa löydettiin tänä vuonna 85 kuuttia, ja kokonaissyntyvyydeksi arvioidaan 92 poikasta. WWF:n vastuualueilla eteläisellä Saimaalla iloinen uutinen oli, että poikaskuolleisuutta ei havaittu lainkaan.
”Saimaannorppien pesälaskennalla saatiin valtaosa pesimäalueesta kartoitettua. Pesälaskennan tuloksia tarkennettiin pesäpaikkasukelluksilla jäiden lähdön jälkeen. Luvut kuitenkin täsmentyvät vielä syksymmällä kanta-arvion teon yhteydessä”, kertoo erikoissuunnittelija Miina Auttila Metsähallituksesta.
”Syntyneistä kuuteista kolme kuoli pesintäaikaan. Alle viiden prosentin pesäkuolleisuutta voidaan pitää merkkinä hyvistä pesimäolosuhteista”, Auttila toteaa.
Norpille kolattiin apukinoksia osana Metsähallituksen toteuttamia suojelutoimenpiteitä. Saimaan varhainen jäätyminen ja uudistuneet toimintatavat mahdollistivat apukinosten kasaamisen jo vuodenvaihteen tietämissä.
”Kuluneena talvena luovuttiin luonnonkinostilanteen arvioinnista ja erillisestä päätöksenteosta sen suhteen, aloitetaanko apukinosten teko vai ei, vaan apukinoksia tehdään jatkossa vuosittain. Vaikka luonnonkinoksia muodostui myöhemmin runsaasti, tarjosivat apukinokset suojaa 15 niihin syntyneelle kuutille”, kertoo suojelubiologi Riikka Alakoski Metsähallituksesta.
Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain. Pesälaskenta on välttämätöntä saimaannorpan kannan seuraamiseksi ja suojelutoimien toteuttamiseksi.
”Keväällä havaitut kuutit ovat olleet varsin pulleita ja hyväkuntoisen näköisiä. Kun talvi on hyvä, kuutit ovat paremmassa kunnossa ja silloin myös niiden selviytymismahdollisuudet ovat paremmat. Runsas lumimäärä oli erinomainen asia norpalle, vaikka se osaltaan vaikeutti pesien löytymistä”, arvioi aluevastaava Ismo Marttinen WWF Suomesta.
Runsaan lumen ansiosta pedotkaan eivät ole Marttisen mukaan löytäneet norppien pesille, mikä sekin näkyy positiivisesti kuuttikuolleisuusluvuissa.
”Emo pystyi imettämään pesän suojissa pidempään ja pedot eivät päässeet kimppuun.”
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Kuutti ja emo. Arkistokuva.
Vapaaehtoiset ovat suuri apu
WWF osallistuu apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin eteläisellä Saimaalla vuosittain. Tänä keväänä vapaaehtoiset pesälaskijat kävivät tarkistamassa WWF:n vastuualueilla reilut neljäkymmentä pesää yhteensä 1130 kilometrin matkalta.
”Myös WWF:n porukan kolaamiin apukinoksiin syntyi poikasia. Ilouutinen on myös se, että vastuualueellemme ei osunut ensimmäistäkään kuollutta kuuttia”, Marttinen kertoo.
Metsähallituksen ohjaamia apukinoskolauksia ja pesälaskentoja toteuttaa yli 300 hengen vapaaehtoisverkosto. Alueen ja olosuhteet tuntevat paikalliset vapaaehtoiset ovat korvaamaton apu saimaannorpan suojelun ja kannanseurannan käytännön töissä. WWF:n lisäksi Itä-Suomen yliopisto on tiiviisti mukana saimaannorpan suojelutoimenpiteissä sekä luo tieteellistä pohjaa suojelutyölle.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen, ja viimeisimmän kanta-arvion mukaan niitä elää Saimaan vesissä noin 430 yksilöä. Kannanseuranta- ja suojelumenetelmiä kehitetään osana EU-rahoitteista Yhteinen saimaannorppamme LIFE-hanketta, joka on meneillään vuoteen 2025 asti.
Auta Saimaannorppa-kummina
Jos norppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään. Sinun tukesi on tärkeää.