Äärimmäisen uhanalainen naali pesi Suomessa – kuvaan tallentui kolmen poikasen pesue
Naalin pesätarkastuksissa tapahtui tänä kesänä kauan odotettu käänne, kun naalin havaittiin pesineen onnistuneesti Enontekiön tunturialueella. Paikalla tehdyn tarkastuksen perusteella naalipariskunnalle oli syntynyt kolme poikasta.
Kyseessä on ensimmäinen kerta yli 25 vuoteen, kun naali pesi onnistuneesti Suomessa. Edellinen varmistettu pesintä oli vuonna 1996 Utsjoella. Metsähallituksen ja WWF:n ylläpitämillä naalin ruokinta-asemilla on tehty viime vuosina aiempaa enemmän naalihavaintoja, joten pesintää on osattu odottaa.
”Pitkäjänteisen, parikymmentä vuotta tehdyn suojelutyön tulokset alkavat nyt näkyä. Tämä ei ole maali, mutta pääsimme eteenpäin”, iloitsee ylitarkastaja Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista.
”Onnistunut pesintä on paras syntymäpäivälahja, mitä syksyllä 50 vuotta täyttävä WWF Suomi saattaa toivoa”, juhlii WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Kuvassa tänä vuonna havaitun kolmen poikasen pesue pesän edustalla. Kuva on otettu hyvin kaukaa, jotta naalien
pesimärauha ei häiriinny.
Seppo Keränen ikuisti nämä naalinpoikaset kuvaan aikana, jolloin naalin on aiemmin tiedetty pesineen Suomessa. Tästä on yli 25 vuotta.
Naalin pesintää osattiin tänä vuonna odottaa kasvaneiden naalihavaintojen takia. Kuvan naali tallentui maaliskuussa Metsähallituksen ja WWF:n ylläpitämän naalin ruokinta-aseman riistakameraan.
Suomen uhanalaisin nisäkäs
Naali on Suomessa äärimmäisen uhanalainen. 2000-luvun alussa koko pohjoismainen naalikanta kävi aallonpohjassa ja oli kooltaan vain noin 100 aikuista yksilöä. Tällä hetkellä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa arvioidaan olevan noin 450 aikuista naalia. Suomessa liikkuu vuosittain arviolta 10–20 naalia, ja havaintojen määrä on ollut viime vuosina kasvussa.
”On ainutlaatuista, että Suomen pesimälajistosta vuosikymmeniksi hävinnyt laji palaa takaisin. Toisaalta on myös yllättävää, että se palaa tällaisina aikoina, kun ilmastonmuutos etenee pohjoisilla alueilla jopa nopeammin kuin on luultu. Ilmaston lämpeneminen ja sen seuraukset ovat pitkällä aikavälillä naalin suurin uhka”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Tiedätkö, miten naali ääntelee? Kuuntele videolta:
Paluun taustalla kaksi tärkeää seikkaa
Tolvanen arvioi, että pesinnän onnistumiseen ja ylipäätään Pohjolan naalikannan kasvuun on vaikuttanut merkittävästi kaksi seikkaa. Luontainen syy on pikkujyrsijöiden syklisten kannanvaihteluiden paluu tunturialueille.
”Aiemmin melko säännölliset myyräsyklit katosivat tunturialueiltamme tuntemattomasta syystä 1980-luvun puolivälin jälkeen lähes täysin, mutta palasivat ainakin toistaiseksi vuodesta 2007 alkaen. Sopulit ja myyrät ovat tunturialueen avainlajeja ja myös naalin pääasiallista ravintoa”, Tolvanen kertoo.
Toinen syy on vuosikymmeniä kestänyt yhteispohjoismainen naalin seuranta- ja suojelutyö. Suomessa naalin suojelusta ja seurannasta vastaa Metsähallitus. Vuonna 2020 WWF Suomi perusti uudelleen naalityöryhmän tämän työn tueksi.
Naalinsuojelun jatkuvuus turvattava
Tärkeimmät naalin suojelutoimet ovat lisäruokinta ja ketunmetsästys tunturialueilla. Metsähallitus ja WWF ovat vieneet lähes 30 koiranruualla täytettävää ruokinta-automaattia naalin esiintymisalueille ja vanhojen pesäpaikkojen läheisyyteen. Automaatit on rakennettu siten, että kettu ei pysty niitä hyödyntämään. Lisäruokinnalla tuetaan ennen kaikkea syntyneiden poikasten selviämistä ensimmäisestä talvesta ja autetaan aikuisia naaleja pysymään parhailla reviireillä heikkojen myyrävuosien yli. Lisäksi Metsähallitus poistaa yhä ylemmäs tunturialueelle levittäytyneitä kettuja, koska ne ovat suurikokoisempia kuin naalit. Ketut myös taistelevat arktisen serkkunsa kanssa samasta ravinnosta ja käyttävät samoja pesäpaikkoja.
”Näiden suojelutoimien jatkuvuus on turvattava. Se on ehto naalikannan elpymiselle Suomessa”, Ollila sanoo.
Alla olevalta videolta voit katsoa, millaisia ovat naalinpoikasille tärkeät ruokinta-automaatit:
Koska naali liikkuu yli maarajojen, suojelutyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä Ruotsin ja Norjan kanssa. Norjassa naalinsuojeluhanke on vapauttanut tarhaoloissa syntyneitä luonnonnaalien pentuja luontoon, parina viime vuotena myös Suomen rajan tuntumaan. Toistaiseksi ei tiedetä, onko Suomessa nyt pesineestä naaliparista uros tai naaras peräisin tästä joukosta. Vihiä niiden alkuperästä voidaan saada kerätyistä dna-näytteistä, jotka analysoidaan myöhemmin.
Pesinnässään onnistunut naaliperhe pysynee vielä jonkun aikaa pesänsä tuntumassa. Vanhemmat auttavat vielä poikasiaan ravinnonsaannissa, mutta syyskuun aikana jälkikasvu alkaa jo lähteä omille teilleen.
Auta naalia kummina
Naali on vihdoin pesinyt Suomessa yli 25 vuoden tauon jälkeen. Pitkäjänteisen suojelutyön tulokset alkavat näkyä, ja nyt laji tarvitsee kaiken avun palatakseen takaisin Suomeen. Lumi-kummina olet muun muassa rahoittamassa naalien ruokinta-automaatteja Lapissa.