Patojen purun supersyksy on täällä!
Miljoonia kiloja kivimassaa, parikymmentä kaivinkonetta ja erinomaiset yhteistyökumppanit. Näistä aineksista syntyvät tänä syksynä Suomen suurimmat patojen purut, joilla vapautamme uhanalaisille vaelluskaloille kilometrikaupalla elintilaa tarpeettomien patojen tieltä.
Koskemme, jokemme ja puromme ovat täynnä energiantuotannon kannalta merkityksettömien tai käytöstä poistettujen voimaloiden patoja ja muita esteitä. Ne vaikeuttavat uhanalaisten vaelluskalojen, kuten äärimmäisen uhanalaisen järvilohen ja taimenen, liikkumista ja lisääntymistä merkittävästi. Lähes kaikki Suomen vaelluskalalajit ovat uhanalaisia. WWF on tehnyt työtä turhien patojen poistamiseksi Suomessa viiden vuoden ajan. Yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa olemme poistaneet jo 45 patoa ja pienempää vaellusestettä ympäri maata. Tänä syksynä tahti kiihtyy kun hommia paiskitaan samanaikaisesti useilla työmailla ympäri maata. Nyt toteutetaan eräät Suomen suurimmista padonpuruista tähän mennessä.
Hiitolanjoen Lahnasenkoski, Rautjärvi
Itäisessä Suomessa virtaava, Suomen ja Venäjän rajan ylittävä Hiitolanjoki on paitsi kaunis ja rakas paikalliselle väestölle, myös elintärkeä kutupaikka äärimmäisen uhanalaiselle Laatokan järvilohelle. Tänä syksynä Hiitolanjoella rytisee jo toistamiseen, kun joella käynnissä oleva ainutlaatuinen padonpurkuprojekti etenee toiseen vaiheeseensa. Viime syksynä Hiitolanjoesta purettiin Kangaskosken pato. Tänä syksynä vuorossa on sen yläpuolisen Lahnasenkosken padon purku.
Kyseessä on jättimäinen työmaa. Lahnasenkosken padon purku etenee käytännössä niin, että ensin rakennetaan työpato, jonka avulla purettava padon kohta eristetään ja luontainen joenuoma saadaan purkutyön ajaksi kuivaksi. Padon seinämään avataan kymmeniä metrejä leveä aukko, josta kalat pääsevät kulkemaan ja purettavan padon kohdalle syntyvä pudotus täytetään maa-aineksella, josta syntyy kosken pohja. Täytettävää riittää, sillä Lahnasenkosken kohdalla pudotus on yli 8 metriä.
”Siinä missä Kangaskosken purussa meni 8 000 tonnia eli kahdeksan miljoonaa kiloa maa-ainesta, Lahnasenkoskella tarvitaan 40–50 tuhatta tonnia. Monella autolla ajetaan maata kuukausitolkulla”, kuvaa työmaapäällikkö Timo Luukkonen.
Ensin rakennetaan työpato, jonka avulla purettava padon kohta eristetään ja luontainen joenuoma saadaan purkutyön ajaksi kuivaksi.
Padon seinämään avataan kymmeniä metrejä leveä aukko, josta kalat pääsevät kulkemaan.
Purettavan padon kohdalle syntyvä pudotus täytetään maa-aineksella. Lahnasenkosken täyttöön ajetaan jopa 40-50 tuhatta tonnia kivi- ja maa-ainesta.
Erityistä iloa Lahnasenkosken purkuun tuo se, että hiljattain julkaistut tutkimukset varmistivat Hiitolanjoen kalakantojen hyötyvän patojen purusta suorastaan ällistyttävän paljon. Elokuussa joen kalakantoja tutkittiin sähkökoekalastuksen avulla. Sähkökoekalastuksessa kalat ohjataan tutkijoiden haaviin sähkön avulla, nukutetaan tutkimuksen ajaksi ja päästetään sen jälkeen takaisin jokeen. Tutkimuksissa voidaan selvittää esimerkiksi kalan ikä ja geeniperimä.
Hiitolanjoen sähkökoekalastustutkimukset osoittivat, että kun uhanalaiset taimen ja järvilohi pääsivät viime syksynä muutama viikko Kangaskosken padon purun jälkeen kutemaan padon tilalle syntyneeseen koskeen oli kutu ollut niin onnistunut, että poikastiheys on nyt jopa 200 poikasta per aari. Tällaisia tiheyksiä ei ole ilmeisesti koskaan mitattu mistään muualta Suomesta.
”Purkuhommiin lähtiessämme arvioimme Kangaskosken padon poistamisella olevan merkittävä vaikutus Hiitolanjoen kalakantoihin, mutta kyllä tämä tulos löi meidät kaikki ällikällä”, iloitsee Sampsa Vilhunen, WWF:n meri- ja sisävesityön ohjelmajohtaja. ”Tämä vain vahvistaa sen, että patojen purku on tehokas ja erittäin nopea keino uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi! “
“Syksyllä 2023 Hiitolanjoesta poistetaan vielä kolmas ja viimeinen Ritakosken pato. Hiitolanjoen padonpurku on myös yhteistyön riemuvoitto”, sanoo Sampsa Vilhunen.
”Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön väsymätön projektinhallinta, valtion merkittävä rahoitus, padon puruista vastanneiden viranomaisten näkemyksellisyys, Rautjärven kunnan sitoutuminen, superosaavat suunnittelijat ja urakoitsijat, tutkimusorganisaatioiden innostus seurantatutkimuksiin, paikallisten terve ylpeys lohijoen palauttamisesta, saatu kansainvälinen huomio, isolla sydämellä tehty dokumentointi, yksityisten ihmisten ja järjestöjen lahjoitushalukkuus – tässä ovat Hiitolanjoen onnistuneen keitoksen pääainekset”, Vilhunen listaa.
Ämmäkoskeen rakennetaan 170 metriä pitkä ja 10 metriä leveä luonnonmukainen ohitusuoma, jota pitkin vaelluskalat pääsevät häiriöttä ja vaivatta kulkemaan säännöstelypadon ohi.
Ämmäkoski, Varkaus
Toinen syksyn suurkohteista on Varkauden kaupungin sydämessä sijaitseva Ämmäkosken säännöstelypato. Ämmäkoskella on kalaisa historia niin Ruotsin kruunun kuin Venäjän keisarinkin kalastamona, mutta yli 100 vuotta sitten tapahtunut patoaminen jätti Ämmäkosken riutumaan kuivuudessa. Nyt Ämmäkoskeen rakennetaan 170 metriä pitkä ja 10 metriä leveä luonnonmukainen ohitusuoma, jota pitkin vaelluskalat pääsevät häiriöttä ja vaivatta kulkemaan säännöstelypadon ohi.
Lisäksi koskialueelle tehdään niin kutsuttu ympäristövirtaama, joka tarkoittaa sitä, että koskessa tulee jatkossa virtaamaan nykyisen puolen kuution sijaan vettä noin kymmenen kuutiometriä per sekunti ympäri vuoden. Ämmäkosken ympäristövirtaama on Pohjois-Euroopan suurimpia ja ekologisesti merkittävä. Yhdessä täydellisen koskikunnostuksen kanssa se pitää huolen siitä, ettei koskialue pääse missään vaiheessa kuivumaan. Näin synnytetään tuhansia neliöitä uutta koskipinta-alaa, mikä lisää lohikalojen elinalueita, parantaa kalojen kutumahdollisuuksia ja poikasten selviytymistä.
Ämmäkosken työmaa on Sampsa Vilhuselle tärkeä myös henkilökohtaisista syistä.
”Lukioaikana asuin Varkaudessa ja karkasin välitunneilla koskelle kalaan. Jo silloin haaveilin, kuinka upeaa olisi, jos kalat pääsisivät kulkemaan padon ohitse vapaasti. Nyt pystyn onneksi työkseni edistämään virtavesien tilaa huimasti, ja Ämmäkoski oli luonnollinen valinta mukaan tähän joukkoon”, Vilhunen sanoo.
Lieviskänkosken säännöstelypato on ollut totaalinen virtavesilajiston kulkueste ja estänyt esimerkiksi Saimaan uhanalaisten vaelluskalojen liikkumisen.
Padolta vapautuvaa koskea tavoitellaan erityisesti taimenen lisääntymisalueeksi.
Lieviskänkoski, Puumala
Etelä-Savossa, Puumalassa purkutyön kohteena on Lieviskänkosken säännöstelypato. Se on ollut alueella totaalinen virtavesilajiston kulkueste ja estänyt esimerkiksi Saimaan uhanalaisten vaelluskalojen pääsyn Suureen Jukajärveen, kosken yläpuolisille virtavesialueille ja niillä oleville lisääntymisalueilleen. Purkamisen jälkeen koskialueesta tavoitellaan erityisesti taimenelle soveltuvaa lisääntymisaluetta keskellä pientä kyläyhteisöä.
Tällä hetkellä säännöstelypadon korvaava pohjakynnys on valmis ja seuraavaksi koskeen lasketaan vesi ja taimenen elinalueiden parannustyöt jatkuvat. Lieviskänkosken padon purku valmistuu syksyn 2022 aikana.
Harjunpäänjoen Vanhanmyllynkoskea kiveämisessä käytettiin erikokoisia luonnonkiviä. Kuvassa poikasalueen rakentaminen on alkamassa.
Harjunpääjoki, Ulvila
Kalataloudellinen helmi. Näin kuvataan Harjunpäänjokea, joka virtaa Ulvilan kaupungin alueella ja laskee Kokemäenjokeen Porin kaupungin alueella. 34 kilometriä pitkässä joessa veden laatu on hyvä ja joki tarjoaakin tärkeän elinympäristön Itämereltä lisääntymään ja kasvamaan tuleville vaelluskaloille ja muille vesieliöille. Kesän ja syksyn aikana joen tilanne parani entisestään, kun pääsimme mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilaamaan ja vetämään virtavesikunnostukseen.
Sen ensimmäisessä osassa ELY rakennutti vaelluskaloille kalatien eli kulkuväylän Harjunpääjoessa sijaitsevan Leineperin padon ohittamista varten. WWF:n rooli oli ohjata työtä Harjunpääjoen toisessa kunnostuskohteessa, Solakoskella, missä kaloille rakennettiin mahdollisimman luonnonmukainen tie padon ohittamiseen.
”Aiemmin tästä kohdasta pääsivät satunnaisesti nousemaan ainoastaan kaikkein vahvimmat kalat. Nyt uoma on vapaa kaikille kaloille kulkea”, kertoo Manu Vihtonen, Solakosken työnohjaamisesta vastannut WWF:n virtavesiasiantuntija. Lisäksi Harjunpääjoelle kunnostettiin kaksi täysin uutta uomaa Leineperin Ruukinkoskeen ja Vanhanmyllynkoskeen. Ne lisäsivät näiden virta-alueiden pinta-alaa merkittävästi.
”Ainoastaan vaellusesteitä poistamalla voidaan uhanalaistuneet vaelluskalakantamme saada elpymään. Vaelluskalojen luontaista lisääntymistä on edistettävä poistamalla este ja pato kerrallaan, oikotietä tavoitteen saavuttamiseen ei ole. Esteiden poiston kautta edistetään parhaimmillaan myös vesien hyvän tilan tavoitteen saavuttamista ja elvytetään alueen virtavesiluonnon monimuotoisuutta”, summaa Vihtonen työn merkitystä.
Puretaan padot yhdessä!
Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.