Sääksenpoikaset tankkaavat nyt kalaa ja valmistautuvat muuttomatkaan – minne poikaset suuntaavat sääksiliven sulkeuduttua?

Tänä kesänä WWF:n Luontoliven sääksikamerassa seurattiin Saimaalla kesäänsä viettäneen kalasääskipariskunnan pesänrakennusta, munien hautomista ja kolmen poikasen varttumista.

Poikueen kasvaessa koettiin jännittäviä hetkiä, kun rohkea kolmikko aloitti huterat lentoharjoitukset. Sääksipoikueen nuorimmainen herätti Luontoliven katsojissa myös huolta, sillä se poistui pesästä huomattavasti sisaruksiaan myöhemmin. Taitojen karttuessa ja siipien vahvistuessa nuoret lentäjät alkoivat viettää yhä enemmän aikaa pesän ulkopuolella, lentämistä ja kalastamista opetellen.

Nyt poikaset ovat jo vantteria ja opettelevat ahkerasti kalojen saalistusta, mutta miten niiden käy syksyn tullen, kun kamerat sammutetaan ja muuttomatka etelään alkaa lähestyä?

Poikasten taidot joutuvat pian koetukselle

Kalasääsket suuntaavat syksyn tullen  Afrikan länsiosiin talvehtimaan. Ensimmäisenä syysmuutolle lähtevät naaraat, ja koiraat jäävät vielä hetkeksi huolehtimaan poikasistaan. Koiraat tuovat poikasille kaloja pesälle, kunnes ne oppivat hankkimaan saaliinsa itse.

Etelä-Suomessa pesivien nuorten lintujen syysmuutto tapahtuu tyypillisesti syyskuun alussa, ja Pohjois-Suomen linnut lähtevät matkaan parisen viikkoa myöhemmin.

”Lentopoikasten itsenäistyminen on kohtalokas vaihe sääksen elämässä”, Sääksisäätiöstä kerrotaan.

Viimeisenä lentämään oppineen nuorimman poikasen selviäminen riippuu siitä, miten paljon se saa syödäkseen ennen muuttomatkaa. Mikäli koiras kantaa pesälle ahkerasti saaliskaloja, Saimaan sääksipoikueen nuorimmaisen selviytymismahdollisuudet paranevat.

Kalastaminen on haastavaa helteen kuivattamassa Euroopassa

Sääksenpoikasten itsenäistymisvaihetta seurataan muun muassa rengastuksen avulla. Vuosien mittaan sääksiä on rengastettu noin 60 000, pääosin pesäpoikasina. Rengastuksesta on apua esimerkiksi nuorten sääksien kuolleisuuden tutkimisessa.

”Rengaslöytöjen mukaan poikasista menehtyy lähes puolet jo ensimmäisen elinvuoden aikana. Nuoret sääkset kuitenkin tulevat korostuneen paljon ‘ihmisten ilmoille’, jolloin niitä löydetään helpommin ja havaintoja tehdään enemmänvanhempiin sääksiin verrattuna”, Ilmari Häkkinen Sääksisäätiöltä kertoo.

Muuttomatkalla nuoret sääkset joutuvat todellisen testin äärelle. Häkkinen tarkentaa, että sääksien suurin kuolinsyy on metsästys, joskin tämä on viime vuosina vähentynyt. Toinen haaste liittyy sääksille elintärkeään kalastamiseen.

Suomessa sääksien kiusana ovat kalaverkot. Sotkeutuminen kalaverkkoon ja kalankasvatuslammikoiden puutteelliset suojaverkot voivat koitua sääksen kohtaloksi.

Kalastamiseen liittyy myös uudenlaisia haasteita, kun erittäin helteinen kesä on kuivattanut Euroopan vesistöjä. Vaikeuksia voi olla odotettavissa, kun vanhat sääkset joutuvat etsimään uusia kalastuspaikkoja entisten apajien kuivuessa ja kalojen kuollessa, ja nuorilla puolestaan menee oma aikansa kalaisia paikkoja etsiessä.

”Vanhoilla sääksillä on tutut muutonaikaiset pysähdyspaikat, ja niiden kalatilanne ratkaisee”, Häkkinen kertoo.

Nuoret kalasääsket saavuttavat sukukypsyyden vasta vuoden tai kahden iässä, joten nyt Saimaalla varttuneita poikasia ei välttämättä vielä ensi kesänä pesäpaikoilla nähdä. Kalasääsket ovat tyypillisesti paikkauskollisia ja palaavat talvehdittuaan takaisin samoille seuduille pohjoiseen, joten kenties saamme ensi kesänä seurata jälleen tutun kalasääskipariskunnan pesintää.

Sääksikamera on osa WWF:n Luontolive-palvelua, jossa voi seurata suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tilaamalla WWF:n uutiskirjeen pysyt ajan tasalla Luontoliven tapahtumista ja avattavista uusista kameroista!

Kirjoittaja: Heidi Volotinen