Talkooleirien konkarin tarinoita: kolme vuotta teltassa nukkumista ja upeita luontokohteita
Vuonna 1977 biologian opettaja vinkkasi 18-vuotiaalle Antti Lapolle WWF:n ensimmäisestä talkooleiristä. Sen jälkeen hän on ollut mukana joka vuosi – ensin leiriläisenä, sitten järjestäjänä.
”Olin 1980 Boskärin saaren leirillä osallistujana. Työkalut olivat kortilla, eivätkä ne olleet häävissä kunnossa. Esimerkiksi vesureita oli sen verran niukasti, että kun sain alkuvaiheessa käsiini hyvän vesurin, vein sen telttaani ja jopa nukuin sen kanssa. Siitä jäi takaraivoon ajatus, että jos joskus vastaan näistä asioista, ovat ne toisenlaisella tolalla”, sanoo WWF:n talkooleireiltä tuttu mies, Antti Lappo.
Leirien onnistuminen vaatii hyvää valmistelua. Alueella täytyy olla hoitosuunnitelma, jotta työn tulokset kantavat pitkälle. Luontoarvot, lajisto ja esimerkiksi kulttuurihistoria painavat vaa’assa, kun kohteita valitaan. Talviaikana suunnitellaan ohjelmaa, ilmoitetaan leireistä ja kerätään osallistujia, palkataan kokkeja ja pärekaton tekijöitä, huolehditaan että kalusto on kunnossa.
”Talkooleiriläiset laittavat likoon oman lomansa, se on yksi kesän kohokohdista. Leirit on järjestettävä niin hyvin, että on varaa sanoa, että me ollaan tämä tehty. Olisi noloa, jos ihmiset eivät olisi tyytyväisiä ja tulisi uudelleen. Leiriläisillä on hirveän lyhyt irtisanoutumisaika.”
Kaikkein parasta leireillä ovatkin Lapon mielestä hienojen kohteiden ohella ihmiset, joihin siellä tutustuu. Samaa mieltä ovat myös monet leiriläiset.
”Olemme kerran pitäneet jopa häät Boskärin saaren korkeimmalla kohdalla, sillä mukana oli virallinen pappi. Hääpari oli tavannut samalla leirillä pari vuotta aiemmin, ” Lappo muistelee.
WWF:n kenttävastaava Antti Lappo talkooleirillä vuonna 2005.
Parhaiten Lapon mieleen ovat painuneet ne leirit, kun kaikki ei mennyt ihan tasaisen helposti. 1990-luvulla töitä paiskittiin Krunnien saaristossa ääriolosuhteissa.
”Keskellä Perämerta sijaitsevalle saarelle oli neljän tunnin kuljetus veneellä myrskyssä ja kaatosateessa. Paatti keinui ja yli puolet porukasta oksenteli merisairaana. Yöllä iski yli kaksituntinen raivokas ukkosmyräkkä, ja teltassa pystyi lukemaan kirjaa salamoiden valossa. Pois lähtiessä meidät noudettiin eri puolelta saarta kuin oli ajateltu, ja kaikki varusteet piti kantaa parin kilometrin päähän käsin ja rikkinäisillä maitokärryillä.”
Talkooleirien aikana Lappo on yöpynyt teltassa yli kolme vuotta.
”En ole maaseudun poikia, mutta olen aina viihtynyt paremmin luonnon helmassa kuin Helsingissä”, Lappo sanoo.
WWFn viestinnän asiantuntija Antti Haavisto Örön talkooleirillä vuonna 2015.
Sadoilla talkooleireillämme on autettu perinneympäristöjen lajeja
WWF:n talkooleirit ovat tarjonneet vuosittain sadoille vapaaehtoisille ikimuistoisia elämyksiä. Leireillä ei kaihdeta raskastakaan työtä luonnon hyväksi, mutta samalla nautitaan upeista maisemista ja vielä upeammasta seurasta.
WWF järjesti ensimmäisen leirin vuonna 1977 Linnasaaren kansallispuistossa. Vuodesta 1978 alkaen joka kesä on järjestetty viidestä kuuteen runsaan viikon mittaista leiriä eri puolilla maata. Lisäksi joka kesä järjestetään vähintään kaksi viikonlopun mittaista leiriä Suomessa. Talkooleiriläiset auttavat luontoa arvokkaalla työpanoksellaan kunnostamalla esimerkiksi uhanalaisia perinneympäristöjä ja poistamalla haitallisia vieraskasveja.
Vapaaehtoisten merkitystä leirien onnistumisessa ei voi liikaa korostaa. Leiriläiset käyttävät töihin usein kesälomaansa ja tekevät joka leirin aikana valtavan työmäärän uhanalaisen luonnon hyväksi. Kaiken kaikkiaan WWF:n talkooleireille on osallistunut vuosikymmenten aikana lähes 4 000 ihmistä, joille on kertynyt leirityöpäiviä yhteensä yli 25 000.
Tue työtämme luonnon hyväksi
Ole kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tuellasi mahdollistat ympäristönsuojelutyömme. Voit auttaa pitkäjänteisesti kummina, kertalahjoituksella tai vaikka perustamalla syntymäpäiväkeräyksen. On monia tapoja auttaa – löydä omasi.