WWF:n uusi raportti: Selkärankaisten villieläinten ahdinko jatkuu
WWF:n Living Planet -raportin tulokset ovat hälyttäviä. Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970. Raportti piirtää tähän saakka tarkimman kuvan populaatioiden kehityksestä.
WWF:n Living Planet 2022 -raportti tuo jälleen uutta tietoa maapallon luonnon tilasta. Raportti perustuu Living Planet -indeksiin, joka tarkastelee 5 230 selkärankaisen eläinlajin lähes 32 000 populaatiota eri puolilla maailmaa. Indeksin aineisto on tällä kertaa merkittävästi aiempaa suurempi, sillä siihen on lisätty uutta tutkimustietoa etenkin Brasiliasta. Tarkastelussa olevat populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuosina 1970–2018.
“Raportti osoittaa karusti sen, miten luonnon ahdinko on jatkunut jo vuosikymmeniä. Viime vuosina olemme todistaneet luontokadon tuhoisia seurauksia, kuten pandemiariskien kasvamisen. Nyt tarvitaan selkärankaa pysäyttää luontokato”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Living Planet -raportin mukaan suurimpia syitä villieläinpopulaatioiden kutistumiseen ovat elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ajavat luontoa ahtaalle. Ilmastonmuutos on nousemassa yhä merkittävämmäksi aiheuttajaksi luonnon köyhtymiselle.
“Ellei ilmaston lämpenemistä pystytä rajaamaan 1,5 asteeseen, ilmastonmuutos on todennäköisesti tulevaisuudessa luontokadon suurin syy”, Rohweder kertoo.
(uutinen jatkuu kuvan jälkeen)
Haiden ja rauskujen populaatiot ovat romahtaneet viime vuosikymmenten aikana 71 prosenttia, Living Planet -raportti kertoo. Ylikalastus on niiden suurin uhka.
Luonnonsuojelu lisää turvallisuutta ja vakautta
Juurisyihin puuttuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Living Planet -indeksin lisäksi muutkin luonnon monimuotoisuutta mittaavat tutkimukset kertovat luonnon hädästä. Esimerkiksi kansainvälinen luontopaneeli IPBES arvioi sukupuuton uhkaavan jopa miljoonaa lajia, eikä ihminenkään säästy luontokadon seurauksilta. Lähes 200 miljoonaa ihmistä kärsi heikosta ruokaturvasta vuonna 2021. Luonnon köyhtyminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat myös rauhaan ja turvallisuuteen.
“Nykyinen maailmantilanne on osoittanut, miten tärkeää meidän on luopua fossiilisista polttoaineista ja rakentaa yhteiskuntamme ekologisesti kestävälle pohjalle. Luonnonsuojelu ja ilmastokriisin torjunta ovat tekoja turvallisen tulevaisuuden puolesta”, Rohweder sanoo.
Living Planet -raportti alleviivaakin tarvetta ratkaista ilmasto- ja luontokriisit yhtäaikaisesti. Vuoden 2022 lopussa järjestettävät YK:n ilmasto- ja luontokokoukset ovat erityisen tärkeitä vaikuttamisen paikkoja. YK:n luontokokousta on lykätty jo useaan otteeseen ja päätöksiä odotetaan kuumeisesti.
“Aikaa ei ole hukattavaksi. Maailman valtioiden tulee sitoutua pysäyttämään luontokato vuoteen 2030 ja saamaan luonto elpymisen tielle. Suomessa nykyinen hallitus voi tarttua heti toimeen suojelemalla vanhat ja luonnontilaiset valtion metsät”, Rohweder sanoo.
Pelkkä luonnonsuojelu ei kuitenkaan käännä laskevaa käyrää nousuun, Living Planet -raportissa muistutetaan. Suojelun rinnalla tarvitaan kokonaisvaltaista muutosta tuotantotavoissa, luonnonvarojen kulutuksessa ja ruokajärjestelmissä.
Auta nyt WWF:n kummina
Luonnon ahdinko on kestänyt jo vuosikymmeniä, ja nyt todistamme sen tuhoisia seurauksia. Aikaa ei ole hukattavaksi. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla.