WWF:n Living Planet 2020 -raportti: Luonnon ahdinko syvenee
Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet hälyttävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, ilmenee WWF:n Living Planet 2020 -raportista. Muokkaamme ja tuhoamme luontoa nopeammin kuin koskaan ihmisen historiassa. Meidän on muutettava tapaa, jolla kulutamme luonnonvaroja.
Mistä on kyse?
Maailman villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 68 prosenttia 1970-luvulta vuoteen 2016, kertoo WWF:n Living Planet -indeksi. Muutos on tapahtunut alle 50 vuodessa.
Living Planet -indeksin arvon merkittävää pudotusta voidaan pitää merkkinä luonnon ahdingosta. Joka toinen vuosi julkaistava raportti valottaa selkärankaisten villieläinten populaatioiden kehitystä. Raportti perustuu Living Planet -indeksiin, joka arvioi 4 392 selkärankaisen villieläinlajin 20 811 populaatiota eri puolilla maapalloa. Seurannassa on nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja.
Raportin tiedot ovat kylmääviä, sillä hyvinvoiva luonto on kaiken elämän perusta.
Raportin tiedot ovat kylmääviä, sillä hyvinvoiva luonto on kaiken elämän perusta.
Suurimpia kärsijöitä ovat makeiden vesien lajit, joiden populaatioiden kokoa kuvaavan indeksin arvo on kutistunut tarkastelujakson aikana keskimäärin 84 prosenttia.
WWF:n Living Planet -raportti on tieteeseen perustuva julkaisu, joka seuraa sekä maapallon monimuotoisuuden että ihmisten kulutuksen tilaa.
Luonnossa jokaisella eliöllä ja lajilla oma merkityksensä sekä itseisarvonsa. Vain monimuotoinen ja hyvinvoiva luonto takaa myös ihmisten hyvinvoinnin.
Pölyttäjät ovat elintärkeitä ruoantuotannon mahdollistajia. Ensimmäistä kertaa koskaan Living Planet 2020 -raportissa on tarkasteltu myös kasveja ja tulokset ovat erittäin huolestuttavia: sukupuuton uhka on kasveille jopa nisäkkäitä, lintuja ja sammakkoeläimiä suurempi.
Suurimpia syitä luonnon monimuotoisuuden katoon ovat luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Yksi tärkeimmistä ratkaisuista on ruoantuotannon muuttaminen kestävämmäksi. Kasvipainotteiseen ruokajärjestelmään siirtyminen ehkäisee metsäkatoa ja elinympäristöjen pirstoutumista sekä hillitsee ilmastonmuutosta.
Luonnon monimuotoisuuden suojelussa on kyse muustakin kuin eettisestä valinnasta – luonnon turvaaminen on välttämätön, strateginen sijoitus, jonka avulla vaalimme terveyttämme, turvallisuuttamme ja vaurauttamme.
Miksi tilanne on näin huono?
Olemme jo pitkään hyödyntäneet luontoa yli sen kantokyvyn. Luonnonvarojen ylikulutus on johtanut merkittäviin muutoksiin elinympäristöissä. Jopa 75 prosenttia maapallon jäättömästä maa-alasta on ihmisen merkittävästi muokkaamaa. Suurin osa meristä on saastuneita, ja yli 85 prosenttia arvokkaista kosteikoista on kadonnut.
Suurimpia syitä luonnon monimuotoisuuden katoon ovatkin elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Maata raivataan muun muassa maa- ja metsätalouden ja rakentamisen tarpeisiin. Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta.
Luonnon monimuotoisuuden suojelussa on kyse muustakin kuin eettisestä valinnasta – luonnon turvaaminen on välttämätöntä, jotta voimme vaalia terveyttämme, turvallisuuttamme ja hyvinvointiamme. Monimuotoinen luonto tarjoaa meille muun muassa ruokaa, puhdasta vettä ja lääkeaineita.
Luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut ovat ruokaturvamme perusta. Sen lisäksi, että nautimme luonnon antimia, hyönteiset pölyttävät satomme ja maaperän pieneliöt pitävät maamme viljelykelpoisena. Vesikasvit tarjoavat elinympäristöjä kaloille, niityt ravintoa karjalle. Luonto auttaa meitä myös selviytymään ilmastonmuutoksen seurauksista ja hillitsemään luonnonkatastrofien vaikutuksia.
Näin kriisi ratkaistaan
-
Luonnonsuojelua on lisättävä merkittävästi
Luonnonsuojelualueita tulee ylläpitää ja lisätä sekä ihmisen heikentämiä elinympäristöjä, kuten metsiä ja virtavesiä, ennallistaa nykyistä huomattavasti laajemmin.
-
Luonnonvarojen käyttöä on vähennettävä merkittävästi
Suojelun rinnalla tarvitaan kokonaisvaltaista muutosta. Ilman luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä, tuotantotapojen kehittämistä ja erityisesti ruokajärjestelmien uudistamista luonto ei voi palautua ja monimuotoisuuden tila parantua.
-
Ruoantuotannosta ja -kulutuksesta on tehtävä nykyistä kestävämpää
Kasvipainotteiseen ruokajärjestelmään siirtyminen ehkäisee metsäkatoa ja elinympäristöjen pirstoutumista sekä hillitsee ilmastonmuutosta.
Yhdessä muutamme maailmaa
60 vuoden aikana olemme saaneet aikaan suurenmoisia luonnonsuojelun onnistumisia, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman tukijoitamme. Yhdessä olemme päässeet pitkälle, mutta emme ole vielä perillä. WWF-kummina sinulla on tärkeä rooli tulevissa onnistumistarinoissa.