WWF:n Living Planet 2022 -raportti: Luonnon hätätila jatkuu

Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia viimeisten vuosikymmenten aikana, ilmenee WWF:n Living Planet 2022 -raportista. Muokkaamme ja tuhoamme luontoa nopeammin kuin koskaan ihmisen historiassa. Meidän on muutettava tapaa, jolla kulutamme luonnonvaroja.

Mistä on kyse?

Maailman selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia 1970-luvulta vuoteen 2018, kertoo WWF:n Living Planet -indeksi. Muutos on tapahtunut alle 50 vuodessa.

Living Planet -indeksi tarkastelee 5 230 selkärankaisen eläinlajin lähes 32 000 populaatiota eri puolilla maapalloa. Aineistossa on mukana nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja. Suurimpiin kärsijöihin kuuluvat makeiden vesien lajit, joiden populaatioiden kokoa kuvaavan indeksin arvo on kutistunut tarkastelujakson aikana keskimäärin 83 prosenttia. Indeksit julkistetaan joka toinen vuosi osana Living Planet -raporttia.

Living Planet -indeksin arvon merkittävää pudotus on merkki luonnon ahdingosta. Myös muut luonnon monimuotoisuutta mittaavat tutkimukset kertovat luonnon hädästä: kansainvälisen luontopaneeli IPBESin mukaan jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto. Suomessa riittävän hyvin tunnetuista lajeista yli 2600 on luokiteltu uhanalaisiksi.

Suurimpia syitä villieläinpopulaatioiden kutistumiseen ovat elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ajavat luontoa ahtaalle. Ilmastonmuutos on nousemassa yhä merkittävämmäksi aiheuttajaksi luonnon köyhtymiselle. Ellei ilmaston lämpenemistä pystytä rajaamaan 1,5 asteeseen, ilmastonmuutos on todennäköisesti tulevaisuudessa luontokadon suurin syy.

Miten kriisi ratkaistaan?

Luontokadon juurisyihin puuttuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Luonnon turvaaminen suojelee meitä niin uusilta eläimistä ihmisiin tarttuvilta taudeilta kuin yhteiskunnalliselta epävakaudelta. Kokosimme tarvittavia toimia alle sekä lähitulevaisuudessa vaadittavia poliittisia päätöksiä tähän artikkeliin.

  • Luonnonsuojelua on lisättävä ja elinympäristöjä ennallistettava

    Luonnonsuojelualueita tulee ylläpitää ja lisätä sekä ihmisen heikentämiä elinympäristöjä, kuten metsiä, virtavesiä ja perinneympäristöjä, ennallistaa nykyistä huomattavasti laajemmin.

    • Suomea sitoo EU:n biodiversiteettistrategia, joka velvoittaa suojelemaan 30 prosenttia maa- ja merialueista. Suomen pitää varmistaa riittävät toimet tavoitteen saavuttamiseksi. Jo nykyinen hallitus voi suojella vanhat ja luonnontilaiset valtion metsät.
    • Suomen tulee tukea EU:ssa vahvan ennallistamislain läpimenoa. Ennallistamisen kustannukset jäävät pieneksi, kun katsotaan ennallistamistoimista syntyviä hyötyjä. Toimia ei myöskään pidä lykätä tulevaisuuteen, sillä viivästyttäminen lisää kustannuksia.
    • YK:n biodiversiteettikokouksessa maiden tulee niin ikään sitoutua 30 prosentin suojelutavoitteeseen sekä päättää yhdessä luontokadon pysäyttämisestä ja luonnon saattamisesta elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteuttamiseen on taattava riittävä rahoitus ja tehokkaat seurannan mekanismit.
  • Suojelun rinnalla tarvitaan kokonaisvaltaista muutosta

    Ilman luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä, tuotantotapojen kehittämistä ja erityisesti ruokajärjestelmien uudistamista luonto ei voi palautua ja monimuotoisuuden tila parantua.

    • Keväällä 2023 valittavan hallituksen tulee osoittaa vuosittain 1 % BKT:sta luonnolle.
    • Suomen on edistettävä sekä kotimaassa että EU:ssa toimia tuotannon ja kulutuksen jalanjäljen puolittamiseksi esimerkiksi tukemalla vahvaa EU:n metsäkatolakia.
    • YK:n biodiversiteettikokouksessa valtioiden tulee sitoutua puolittamaan tuotannon ja kulutuksen jalanjälki vuoteen 2030 mennessä. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on puolestaan varmistettava, että välttämättömät hillitsemistoimet otetaan laajasti käyttöön.
Kaksi seepraa, taustalla näkyy hiilivoimalan piippuja.

Elinympäristöjen häviäminen ja pirstaloituminen ovat merkittävä syy lajien ahdinkoon.

Mitä WWF tekee?

  • SUOJELEMME LAJEJA JA NIIDEN ELINYMPÄRISTÖJÄ ERI PUOLILLA MAAPALLOA

    Toteutamme konkreettisia kenttähankkeita lajien suojelemiseksi ympäri maailmaa. Toimimme ainutlaatuisten ekosysteemien hyväksi esimerkiksi arktisella alueella, Isolla valliriutalla ja Himalajalla. Suomessa työskentelemme erityisesti metsien, Itämeren, sisävesien, perinneympäristöjen, arktisen alueen ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Suojelun lisäksi ennallistamme lajien elinympäristöjä, Suomessa esimerkiksi perinneympäristöjä ja kosteikoita.

  • VAIKUTAMME OSANA WWF:N MAAILMANLAAJUISTA VERKOSTOA POLIITTISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON

    Osallistumme kansainvälisiin luonto- ja ilmastoneuvotteluihin myös tänä vuonna. WWF Suomen asiantuntijat ovat mukana vaatimassa toimia luonnon ja ilmaston puolesta YK:n luontokokouksessa Kanadassa sekä ilmastokokouksessa Egyptissä.

  • EDISTÄMME YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ RUUANTUOTANTOA YMPÄRI MAAILMAA

    Kulutuksemme ja ruokavalintamme vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja lajien säilymiseen. Ympäristöystävällisessä tuotannossa esimerkiksi neitseellisiä sademetsiä ei raivattaisi pelloiksi tai palmuöljyplantaaseiksi. Edistämme esimerkiksi kestävää peltometsäviljelyä tropiikissa.

  • TYÖSKENTELEMME PYSÄYTTÄÄKSEMME SALAMETSÄSTYKSEN JA YLIKALASTUKSEN

    Vaadimme valtioilta tiukempia toimia salametsästyksen, laittoman kaupan ja ylikalastuksen pysäyttämiseksi. Toimimme yhteistyössä valtioiden hallituksien kanssa laittomien eläinmarkkinoiden sulkemiseksi ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi.

Mitä sinä voit tehdä?

Jokainen meistä voi tehdä arjessa valintoja luonnon puolesta sekä antaa äänensä kuulua päättäjille. Asuminen, liikkuminen, ruoka sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus vaativat kaikki luonnonvaroja ja aiheuttavat myös kasvihuonekaasupäästöjä. Luonnonvarojen ylikulutus on yksi luonnon köyhtymisen suurimmista juurisyistä, ja siksi olemme koonneet vinkit ylikulutuksen vähentämiseen.

Auta nyt WWF:n kummina

Luonnon ahdinko on kestänyt jo vuosikymmeniä, ja nyt todistamme sen tuhoisia seurauksia. Aikaa ei ole hukattavaksi. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla.

Lahjoita alk. 10 € / kk

Auta nyt WWF:n kummina

Luonnon ahdinko on kestänyt jo vuosikymmeniä, ja nyt todistamme sen tuhoisia seurauksia. Aikaa ei ole hukattavaksi. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla.

Mitä yrityksenne voi tehdä?

Yrityksillä on merkittävä rooli luontokadon pysäyttämisessä ja syy toimia, sillä luonnon monimuotoisuus on kaiken liiketoiminnan ja talouden perusta. Yritysten tulisikin arvioida omat haitalliset vaikutuksensa luontoon ja pyrkiä minimoimaan ne. WWF on koostanut yrityksille oman tietopaketin Living Planet -raportin tuloksista, luontokadon vaikutuksista liiketoimintaan sekä keinoista olla mukana turvaamassa luonnon monimuotoisuutta. Yritykset voivat osoittaa olevansa luonnon puolella myös tukemalla suojelutyötä.