WWF:n Living Planet 2018 -raportti

Maapallomme selkärankaisten villieläinten tilanne on kriittinen. WWF:n Living Planet -raportti on yksi maailman johtavia, tieteelliseen tietoon perustuvia julkaisuja, joka seuraa selkärankaisten eläinten määrää. Vuoden 2018 raportti kertoo eläinten määrän romahtamisesta. Käynnissä on ennennäkemätön sukupuuttoaalto, joka uhkaa lajien lisäksi talouttamme, ruuantuotantoamme ja terveyttämme.

Eläinten määrä maapallolla vähenee

Living Planet 2018 -raportti kertoo, että maapallon selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60 prosenttia vuosien 1970 ja 2014 välillä. Käynnissä on lajien sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa historiassa ihmisen aiheuttama.

Viime vuosina selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin kaksi prosenttia vuosittain, mutta alueelliset erot ovat suuria. Etelä- ja Keski-Amerikassa populaatiot ovat pienentyneet vuodesta 1970 jopa 89 prosenttia, kun Euroopan, Pohjois-Afrikan sekä Pohjois- ja Itä-Aasian kattavalla alueella ne ovat pienentyneet 31 prosenttia.

Selkärankaisten eläinten määrä vähenee eri vauhtia eri maanosissa.

Miksi eläinten määrä vähenee?

Suurimmat syyt eläinten populaatioiden pienenemiseen ovat luonnonvarojen ylikulutus ja maankäytön muutokset. Maankäytössä suurin vaikutus on maan raivaamisella maatalouden tarpeisiin, kuten karjalaitumiksi sekä soija- ja palmuöljyviljelmiksi. Yhdessä ylikulutus ja maankäyttö selittävät kaksi kolmasosaa eläinten määrän vähenemisestä. Muita syitä vähenemiselle ovat vieraslajit ja taudit, elinympäristöjen saastuminen ja ilmastonmuutos.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen kehitys kuvattu kahdella mahdollisella nuolella.

Tarvitsemme toimia luonnon puolesta

Vaikka Living Planet -raportti kertoo selkärankaisten villieläinten määrän romahtamisesta, eläinten suojeleminen on edelleen mahdollista. Nykyiset tavoitteet ja suojelutoimet eivät riitä vaan johtavat lajien hallittuun katoamiseen.

  • Kunnianhimoinen tavoite

    Suomi on allekirjoittanut ensimmäisten maiden joukossa tärkeimmän luonnon monimuotoisuutta turvaavan yleissopimuksen, The Convention on Biological Diversityn. Sopimuksen tavoite on, että vuoteen 2050 mennessä luonnon monimuotoisuus suojellaan ja luonnonvaroja käytetään siten, että ekosysteemit pysyvät elinkelpoisina eikä maapallon kantokykyä ylitetä. Tarvitsemme nykyistä kunnianhimoisempia suojelutoimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

  • Suojelutyön vaikuttavuutta mitattava

    Jotta lajien katoamista voidaan seurata, suojelutyön vaikuttavuutta täytyy mitata luotettavilla mittareilla. Tarvitsemme entistä kattavammin tieteellistä tietoa, kuinka hyvin maat pystyvät hidastamaan sukupuuttojen vauhtia, ja jos eivät, mitä lisätoimia täytyy tehdä.

  • Syihin täytyy puuttua

    Luonnonsuojelualueiden perustamista on edistettävä, sillä suojelualueet ovat tärkeitä lajien säilymiseksi. Suojelutyön lisäksi luonnonvarojen kulutus sekä maa- ja metsätalous on saatava nykyistä kestävämmälle pohjalle.

Mikä Living Planet -raportti?

  • WWF julkaisee joka toinen vuosi Living Planet -raportin, jonka tulokset perustuvat Living Planet -indeksiin. Indeksi kuvaa suhteellisia muutoksia selkärankaisten villieläinten populaatioiden eli kantojen koossa.
  • Vuoden 2018 raportin indeksi perustuu 4 005 lajin 16 704 populaation muutoksiin eri puolilla maapalloa. Indeksi on pienentynyt 60 % vuosien 1970 ja 2014 välillä.
  • Living Planet -indeksi on suhteellisesti painotettu indeksi, jonka pohjalla oleva metodologia huomioi tiedossa olevat maantieteelliset ja eliöiden luokittelusta johtuvat harhat.
  • Living Planet -indeksi toimii suuntaa-antavana arviona selkärankaisten eläinten yksilömäärälle. Se on tämänhetkisen tiedon perusteella paras arvio maailmanlaajuisesta selkärankaisten populaatioiden tilanteesta.

Living Planet 2018 -raportti (englanniksi)

Living Planet 2018 -raportin tiivistelmä (englanniksi)