WWF:n Living Planet 2024 -raportti: Luonnon ahdinko jatkuu
Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 73 prosenttia viimeisten vuosikymmenten aikana, ilmenee WWF:n Living Planet 2024 -raportista. Tilanne on erittäin huolestuttava, mutta kehityksen suuntaa on mahdollista kääntää.
Mistä on kyse?
Living Planet -indeksi tarkastelee 5 495 selkärankaisen eläinlajin lähes 35 000 populaatiota eri puolilla maapalloa. Nämä populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 73 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2020. Aineistossa on mukana nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja. Eniten ovat kärsineet makeiden vesien lajit.
Living Planet -indeksin arvon merkittävä pudotus on merkki luonnon ahdingosta. Myös muut luonnon monimuotoisuutta mittaavat tutkimukset kertovat luonnon hädästä: kansainvälisen luontopaneeli IPBESin mukaan jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto. Suomessa riittävän hyvin tunnetuista lajeista yli 2600 on luokiteltu uhanalaisiksi.
Suurimpia syitä villieläinpopulaatioiden kutistumiseen ovat elinympäristöjen heikentyminen ja häviäminen erityisesti ruuantuotannon tieltä. Myös lajien kestämätön käyttö, kuten ylikalastus, sekä haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ajavat luontoa ahtaalle.
Katso esimerkkejä pienentyneistä populaatioista kuvakarusellista alta.
Metsänorsujen populaatio pieneni 78–81 % vuosina 2004–2014 Minkébén kansallispuistossa Gabonissa. Syynä populaation hupenemiseen on laiton norsunluukauppa.
Amazonindelfiinin eli inian populaatio kutistui 65 % vuosina 1994–2016 Mamirauán suojelualueella Brasiliassa. Populaation pienentymisen syinä olivat etenkin takertuminen verkkoihin ja delfiinien pyynti. Tuore tutkimus osoittaa myös, että ilmastonmuutos on jokidelfiinille kasvava uhka. Vuonna 2023 yli 330 jokidelfiiniä kuoli vain kahdessa järvessä lämpöaallon ja kuivuuden seurauksena. WWF suojelee jokidelfiinien elinympäristöjä esimerkiksi Bolivian Amazonilla.
Myssypingviinien populaatio kutistui Etelämantereen eteläisissä osissa 61 % vuosina 1980–2019. Romahduksen taustalla on ilmastonmuutos, joka on muuttanut jääpeitettä sekä vähentänyt myssypingviinien ravintoa, krillejä. Kun krilliä on tarjolla vähemmän, pingviinit vaeltavat enemmän, mikä lisää pesinnän epäonnistumisen riskiä.
Pesivien karettikilpikonnanaaraiden määrä laski 57 % vuosina 1990–2018 Milmanin saarella Isolla Valliriutalla Australiassa. Tutkijat arvioivat, että kyseinen populaatio voi kuolla sukupuuttoon jopa vuoteen 2036 mennessä. Uhkia lajille ovat elinympäristöjen kato, ilmastonmuutos, laiton kauppa ja kalaverkkoihin takertuminen.
Miten kriisi ratkaistaan?
Luontokadon juurisyihin puuttuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvien äkillisten katastrofien määrä on kasvanut yli 40 prosentilla viimeisten 20 vuoden aikana. Ilmasto- ja luontokriisien torjuminen säästää luontoa ja ihmisiä kärsimykseltä, ja tulee edullisemmaksi kuin tuhojen korjaaminen. Monimuotoiset kosteikot varastoivat tulvavesiä, metsät ja kasvit suojaavat rannikkoja myrskyiltä, joentörmiä ja rinteitä eroosiolta ja ehkäisevät maanvyöryjä.
-
Luonnonsuojelua on lisättävä ja elinympäristöjä ennallistettava
Luonnonsuojelualueita tulee ylläpitää ja lisätä sekä ihmisen heikentämiä elinympäristöjä, kuten metsiä, virtavesiä ja perinneympäristöjä, ennallistaa nykyistä huomattavasti laajemmin.
- Suomea sitoo EU:n biodiversiteettistrategia, joka velvoittaa suojelemaan 30 prosenttia maa- ja merialueista. Suomen pitää varmistaa riittävät toimet tavoitteen saavuttamiseksi. Hallituksen pitää suojella vanhat ja luonnontilaiset valtion metsät.
- EU:n ennallistamisasetus on astunut voimaan, ja nyt toimeenpanoon on ryhdyttävä.
- Globaalisti maailman maat ovat sitoutuneet niin ikään 30 prosentin suojelutavoitteeseen. Suomen pitää tehdä oma osansa tämän tavoitteen edistämiseksi.
-
Suojelun rinnalla tarvitaan kokonaisvaltaista muutosta
Ilman luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä, tuotantotapojen kehittämistä ja erityisesti ruokajärjestelmien uudistamista luonto ei voi palautua ja monimuotoisuuden tila parantua.
- Suomen valtion budjetista tulee osoittaa vuosittain 1 % BKT:sta luonnolle.
- Suomen on edistettävä sekä kotimaassa että EU:ssa toimia tuotannon ja kulutuksen jalanjäljen puolittamiseksi.
- EU:n metsäkatoasetus on astunut voimaan. Asetuksen toimeenpanoa ei saa lykätä, vaan se tulee aloittaa suunnitellun aikataulun mukaisesti.
Elinympäristöjen häviäminen ja pirstaloituminen ovat merkittävä syy lajien ahdinkoon.
Mitä WWF tekee?
-
SUOJELEMME LAJEJA JA NIIDEN ELINYMPÄRISTÖJÄ ERI PUOLILLA MAAPALLOA
Toteutamme konkreettisia kenttähankkeita lajien suojelemiseksi ympäri maailmaa. Toimimme ainutlaatuisten ekosysteemien hyväksi esimerkiksi arktisella alueella, Isolla valliriutalla ja Himalajalla. Suomessa työskentelemme erityisesti metsien, Itämeren, sisävesien, perinneympäristöjen, arktisen alueen ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Suojelun lisäksi ennallistamme lajien elinympäristöjä, Suomessa esimerkiksi perinneympäristöjä ja kosteikoita.
-
VAIKUTAMME OSANA WWF:N MAAILMANLAAJUISTA VERKOSTOA POLIITTISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON
Osallistumme kansainvälisiin luonto- ja ilmastoneuvotteluihin myös tänä vuonna. WWF Suomen asiantuntijat ovat mukana vaatimassa toimia luonnon ja ilmaston puolesta YK:n luontokokouksessa Kolumbiassa sekä ilmastokokouksessa Azerbaidzanissa.
-
EDISTÄMME YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ RUUANTUOTANTOA YMPÄRI MAAILMAA
Kulutuksemme ja ruokavalintamme vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja lajien säilymiseen. Ympäristöystävällisessä tuotannossa esimerkiksi neitseellisiä sademetsiä ei raivattaisi pelloiksi tai palmuöljyplantaaseiksi. Edistämme esimerkiksi kestävää peltometsäviljelyä tropiikissa.
-
TYÖSKENTELEMME PYSÄYTTÄÄKSEMME SALAMETSÄSTYKSEN JA YLIKALASTUKSEN
Vaadimme valtioilta tiukempia toimia salametsästyksen, laittoman kaupan ja ylikalastuksen pysäyttämiseksi. Toimimme yhteistyössä valtioiden hallituksien kanssa laittomien eläinmarkkinoiden sulkemiseksi ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi.
Mitä sinä voit tehdä?
Jokainen meistä voi tehdä arjessa valintoja luonnon puolesta sekä antaa äänensä kuulua päättäjille. Asuminen, liikkuminen, ruoka sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus vaativat kaikki luonnonvaroja ja aiheuttavat myös kasvihuonekaasupäästöjä. Alla esimerkkejä siitä, mitä voit tehdä juuri nyt.
-
Vetoa hallitukseen hiilinielujen puolesta
Keräämme allekirjoituksia vetoomukseen, jolla vaaditaan hallitusta tunnistamaan vastuunsa Suomen hiilinielujen turvaamisesta. Suomen metsien hiilinielu, eli kyky sitoa ilmakehään päästämäämme hiilidioksidia, on heikentynyt jo pitkään. Suurimmat syyt metsien hiilinielutason sukellukseen ovat viimeisen vuosikymmenen aikana tuntuvasti nousseet hakkuumäärät sekä ongelmalliset hakkuutavat.
-
Syö kasvipainotteisesti
Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia yksityisen kulutuksen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Muiden ympäristövaikutusten osalta ruoka on vielä merkittävämpi. Olemme koonneet vinkkejä ympäristöystävälliseen ruokavalioon, ja voit esimerkiksi tilata itsellesi maksuttoman ruokakurssin sähköpostiisi.
-
Anna tilaa luonnolle
Selkärankaisten villieläinten lisäksi pölyttäjät tarvitsevat lisää elintilaa. Ala villiksi -kampanjamme kannustaa villiinnyttämään omalla pihalla, puutarhassa ja parvekkeella. Villiinnyttää voi monella tapaa, esimerkiksi jättämällä nurmikon leikkaamatta, lehdet haravoimatta tai perustamalla vesipisteen eläimille.
-
Tee vapaaehtoistyötä luonnon puolesta
Tarjoamme monenlaisia mahdollisuuksia toimia luonnon hyväksi vapaaehtoisena. Koulutamme öljyntorjuntajoukkoja toimimaan mahdollisessa onnettomuustilanteessa, järjestämme talkooleirejä ja torjumme haitallisia vieraslajeja. Tutustu kaikkiin eri tapoihin täällä!
-
Kuluta vastuullisesti
Kulutusvalinnoillamme on vaikutusta. Ympäristön kannalta tärkein päivittäinen valinta on se, mitä valitsemme lautasellemme. Omien valintojen lisäksi voit myös ottaa yhteyttä päättäjään, antaa yritykselle palautetta tuotteista tai kertoa ylikulutuksen haitoista lähipiirissä. Tarvitsemme rohkeita asian puolesta puhujia, sillä kestävyysmurros alkaa ajattelutapojen muuttamisella.
-
Auta WWF:n kummina
Olemme saaneet tukijoiden avulla aikaan monia luonnonsuojelun onnistumisia, mutta nyt niitä tarvitaan paljon lisää eikä aikaa ole yhtään hukattavaksi. Tuellasi suojelemme hätää kärsiviä lajeja ja niiden elinympäristöjä sekä vaikutamme koko verkostomme voimin politiikkaan ja yrityksiin, jotta luonto pääsisi elpymään.
Mitä yrityksenne voi tehdä?
Yrityksillä on merkittävä rooli luontokadon pysäyttämisessä ja syy toimia, sillä luonnon monimuotoisuus on kaiken liiketoiminnan ja talouden perusta. Listasimme alle keinoja, joilla yritys voi torjua luontokatoa.
-
Luontokato pois yrityksen liiketoiminnasta
Yritysten tulee pyrkiä läpinäkyvyyteen omissa arvoketjuissaan ja poistaa luontokato toiminnastaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen tulee mitata omat luontovaikutuksensa ja sen jälkeen tehdä suunnitelma, miten negatiiviset vaikutukset poistetaan.
-
Liiketoiminta yhden maapallon rajoihin
Tällä hetkellä ihmiskunta kuluttaa luontoa huomattavasti nopeammin kuin se pystyy uusiutumaan. Tämän vuoksi yritysten tulisi kehittää siirtymäsuunnitelma, jonka avulla ne sovittavat toimintansa yhden maapallon rajoihin.
-
Näytä suuntaa yrityskansalaisena
Edelläkävijät muuttavat maailmaa, ja myös yritys voi olla edelläkävijä. Yritys voi toimia aktiivisen kansalaisen tapaan ja tukea ympäristöä suojelevaa lainsäädäntöä. Lisäksi yritykset voivat tukea suojelutyötä taloudellisesti.
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Yrityksenne voi olla mukana ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia yhdessä kanssamme. Tutustu WWF:n lahjoitus- ja yhteistyötapoihin ja löydä yrityksesi tapa osallistua.