Elintärkeä YK:n luontokokous alkaa – seuraa näitä teemoja neuvotteluissa

Luonnon köyhtyminen jatkuu edelleen, vaikka maailman maat ovat luvanneet useaan otteeseen pysäyttää luontokadon. WWF:n tuoreen raportin mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat romahtaneet alle 50 vuodessa. Hälyttävään tilanteeseen haetaan muutosta pian alkavassa kansainvälisessä COP15-huippukokouksessa, jossa päätetään uusista kansainvälisistä tavoitteista ja mittareista luonnon monimuotoisuuden suojelulle. Tavoitteet liittyvät vuonna 1993 voimaan astuneeseen YK:n biodiversiteettisopimukseen.

“Aiemmat epäonnistumiset ovat johtuneet sopimuksen heikosta toimeenpanosta. Nyt näyttää siltä, että Montrealin kokous saa aikaan samankaltaista laajaa liikehdintää luontokadon pysäyttämiseksi kuin ilmaston puolesta syntyi Pariisin sopimuksen solmimisen jälkeen”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka osallistuu kokoukseen Suomen valtuuskunnassa.

Huippukokousta edeltäneissä valmistelevissa neuvotteluissa on luonnosteltu tavoite, jonka mukaan luontokato pitää saada pysähtymään ja luonto elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Tätä tavoitetta myös WWF tukee. Moni asia on kuitenkin vielä avoinna ja neuvoteltavaa riittää.

Listaamme alla näkökulmia, joita kokouksen uutisoinnissa kannattaa seurata.

Pelkkä luonnonsuojelun lisääminen ei riitä

Biodiversiteettisopimuksessa ei ole kyse ainoastaan luonnon suojelemisesta, vaan siinä linjataan muun muassa luonnonvarojen käytön kestävyydestä ja eri sektoreiden roolista. Luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan lisää suojelua, mutta se ei yksinään riitä.

”Heikentyneitä elinympäristöjä pitää ennallistaa ja puuttua luontokadon juurisyihin. Neuvotteluissa tulisi asettaa tavoite tuotannon ja kulutuksen ekologisen jalanjäljen puolittamisesta”, Tarvainen sanoo.

WWF:n näkemyksen mukaan tavoitteena tulisi olla suojella 30 prosenttia maa-, sisävesi- ja merialueista sekä ennallistaa heikentyneitä ekosysteemejä vuoteen 2030 mennessä. 

Kipukohtina erityisesti rahoitus ja toimeenpano

Etenkin rahoitus ja toimeenpano ovat kysymyksiä, joista neuvotteluissa odotetaan vääntöä. Kehittyvät maat vaativat riittävää rahoitusta luontokadon torjuntaan, ja WWF:n näkemyksen mukaan tähän vetoomukseen tulisi vastata. Luontokato ja ilmastonmuutos koettelevat kovimmin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, ja siksi on taattava riittävä rahoitus luontokadon torjuntaan kaikkialla maailmassa. Lisäksi kehittyvien maiden viranomaiset tarvitsevat teknistä tukea sopimuksen toimeenpanossa. Tässä kehitysyhteistyörahoituksella on merkittävä rooli.

“Rahoituksessa on kyse myös globaalista oikeudenmukaisuudesta: on meidän velvollisuutemme tukea maita, joiden luontoa kulutuksemme tuhoaa. Suomen kehitysmaiden luonnonsuojeluun kohdennettu rahoitus on ollut olemattoman pientä miltei 10 vuoden ajan. Kansallisesti ja kansainvälisesti rahavirtoja on ohjattava uusien tavoitteiden mukaiseen toimintaan ja haitallisista tuista ja toimista on luovuttava”, Tarvainen sanoo.

Uusissa tavoitteissa tulisi olla mukana myös tehokas ja vahva toimeenpanon mekanismi, jonka avulla sopimuksen toimeenpanoa voisi ajan kuluessa nopeuttaa ja tehostaa. Jos toimeenpanosta ei saada konkreettisia kirjauksia, tavoitteet lipuvat helposti ulottumattomiin.

Kokouksen päätökset voivat torjua myös ilmastonmuutosta

Montrealissa tärkeänä teemana on myös luonnon rooli ilmastokriisin ratkaisemisessa. Luonto sitoo merkittävästi hiilipäästöjä ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. WWF:n julkaiseman tuoreen raportin mukaan luonto on sitonut 54 prosenttia ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä viimeisten 10 vuoden aikana.

“Luontokato ja ilmastokriisi tulee ratkaista yhdessä. Uusissa tavoitteissa tulisikin huomioida luontopohjaiset ratkaisut”, Tarvainen toteaa.

Luontopohjaiset ratkaisut elvyttävät luontoa, auttavat sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon ja voivat myös luoda työpaikkoja ja vähentää köyhyyttä. Esimerkiksi mangrovemetsät tarjoavat lisääntymisympäristöjä kaloille sekä suojaavat rannikkoa myrskyiltä ja auttavat näin myös ihmisiä.

Edessä paljon lunastettavia lupauksia

Kokouksessa odotetaan vastuunkantoa erityisesti mailta, joiden johtajat ovat allekirjoittaneet Leaders’ Pledge for Nature -sitoumuksen. Tähän joukkoon lukeutuu myös Suomi, joka osallistuu neuvotteluihin osana EU:ta.

Kansainvälisille suojelutavoitteille on myös kansalaisten tuki. WWF:n tuoreen kyselyn mukaan monien neuvotteluissa kriittisessä asemassa olevien maiden, kuten Brasilian ja Intian, kansalaiset ovat entistä huolestuneempia luontokadosta.

”Tämä sopimus ja sen tavoitteet ovat mahdollisuus, jota ihmiskunta ei saa hukata. Luonto on hyvinvointimme, terveytemme ja taloutemme perusta”, Tarvainen sanoo.

Varsinaista COP15-kokousta edeltää valmistelevan työryhmän kokous 3.–5. joulukuuta. Lopullisia päätöksiä on luvassa kokouksen lopussa joulun alla.