Historiallinen hetki maailman merille: YK aloittaa tänään neuvottelut globaalin muoviroskaongelman ratkaisemiseksi
Muoviroskan määrä merissä kasvaa kiihtyvää vauhtia, ja ongelmaan haetaan ratkaisua kansainvälisestä muoviroskasopimuksesta. WWF:n teettämän kyselyn mukaan enemmistö ihmisistä kannattaa sitovaa kansainvälistä muoviroskalainsäädäntöä.
YK:n jäsenvaltioiden edustajista koostuva neuvottelukomitea kokoontuu 28.11.–2.12. Uruguayhun muoviroskaneuvotteluihin. Neuvottelut ovat ensimmäinen askel prosessissa, jonka lopputuloksena on tarkoitus saada aikaan kansainvälinen muoviroskasopimus vuonna 2024. Myös Suomi osallistuu muoviroskaneuvotteluihin.
Sitovaa kansainvälistä sopimusta tarvitaan, sillä yksittäisten valtioiden vapaaehtoiset toimenpiteet muoviroskan torjumiseksi ovat osoittautuneet tehottomiksi. Monissa maissa lisääntyneestä kansallisesta säätelystä huolimatta muoviroskan määrä merissä kasvaa kiihtyvää vauhtia.
”Muoviroska on globaali ongelma, joka vaatii globaalia ratkaisua. Kansainvälisen ympäristösopimuksen avulla on aiemmin onnistuttu esimerkiksi otsonikerrosta heikentäneiden aineiden käytön kieltämisessä, joten olen toiveikas myös sen suhteen, että nyt saataisiin aikaan sopimus, jonka avulla onnistuttaisiin muovisaastumisen lopettamisessa”, sanoo WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen.
WWF vaatii, että muoviroskasopimuksessa etusijalle laitetaan kaikkein haitallisimmat muovit: kertakäyttömuovi, kalastusvälineet ja mikromuovi. Nämä muovit päätyvät kaikista todennäköisimmin luontoon, ja ovat myös kaikista haitallisimpia sinne päätyessään.
”Suurin osa mereen päätyvästä muovista on kertakäyttömuovia. Kalastusvälineet muodostavat pienemmän siivun merien muoviroskasta, mutta ne ovat kaikista vaarallisimpia merieläimille: esimerkiksi kalaverkko jatkaa pyydystämistä hylättynäkin vielä vuosikausien ajan. Mikromuovin päätymistä ympäristöön on vaikeinta estää, sitä päätyy vesistöihin esimerkiksi tiepölyn ja valumavesien mukana” Kokkonen kuvailee.
Hylätyt kalaverkot ja -pyydykset ovat vaarallisia merieläimille. Kuvassa verkkoihin takertunut munkkihylje.
Halkaisijaltaan alle 5 millimetrin kokoisia muovipartikkeleja kutsutaan mikromuoviksi. Mikromuovin päätymistä ympäristöön on vaikea estää.
Lähes kaikki mereen päätyvä muoviroska on kertakäyttömuovia, kuten muovipusseja, pillejä, ruokapakkauksia ja muovisia aterimia.
Selkeä enemmistö kannattaa kansainvälisiä sääntöjä muoviroskalle.
WWF:n ja Plastic Free Foundationin teettämän kyselyn mukaan seitsemän kymmenestä ihmisestä on sitä mieltä, että muoviroskaongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisesti sitovat säännöt. Kyselyyn vastasi yhteensä yli 20 000 ihmistä 34:stä eri maasta (Suomi ei ollut mukana kyselyssä).
Kysely osoittaa kansalaisten myös toivovan sopimukselta tiukkoja pelisääntöjä muovin käytölle. 75 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että turha kertakäyttömuovi tulisi kieltää kokonaan ja lähes 80 prosenttia vastaajista kannatti kaikkien huonosti kierrätykseen soveltuvien muovien kieltämistä.
Muoviroskaongelman ratkaisemiseksi tarvitaankin Kokkosen mukaan perustavanlaatuisia muutoksia siinä, miten muovia tuotetaan, käytetään ja kierrätetään.
”Turhien kertakäyttömuovien ja myrkyllisiä kemikaaleja sisältävien, huonosti kierrätettävien muovien valmistus tulisi lopettaa. Muovin kierrätystä tulisi tehostaa ja muovin kierrätettävyyttä parantaa. Toimivan jätehuollon ja tiukkojen säännösten avulla pitää estää muovin päätyminen luontoon.”
Muoviroskaa lukuina
- 75 prosenttia kaikesta ikinä tuotetusta muovista on nyt jätettä.
- Muoviroska vaikuttaa negatiivisesti 90 prosenttiin merieläimistä.
- Maailman meriin päätyy vuodessa 11 miljoonaa tonnia muovia ja nykymenolla merten muoviroska uhkaa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä.
- Pelkästään niiden kahden vuoden aikana, jotka on varattu muoviroskasopimuksen työstämiseen, mereen päätyvän muoviroskan määrän arvioidaan kasvavan 6 biljoonan muovipussin kokoisen määrän verran.
- Suomen yleisin muoviroska on tupakantumppi: luontoon päätyy Suomessa vuosittain arviolta jopa kaksi miljardia tupakantumppia.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.